Los Angeles
Pahoittelen muuten jo nyt heti alkuun lukuisia kirjoitusvirheitä joita matkateksteihini on päässyt putkahtamaan. Vielä en niitä aio korjata, mutta sitten myöhemmin kunhan suomeen palaamme, siihen menee kyllä vielä aikaa. Samoin on kuvien kanssa. Meillä on tällä hetkellä kuvia otettuna reilusti yli 2 000 kappaletta ja kone taisi mainita jo tuossa Memphisin kohdalla, että kiintolevy on täynnä jotenka kuvia ei tänne liiemmälti vielä laitella, mutta myöhemmin, sen lupaan. Voi pojat, että tekisi mieli kuvia laittaakin, mutta minkäs teet. Kännykälläkään kuvien siirto ei onnistu, koska kännykkä otti lopputilin Arlingtonin kahvilan kohdilla ennen St. Louisia. Siihen näytölle vain yhtäkkiä ilmestyi omenan kuva ja hiljaa vaipui ikiuneen koko hela iPhone. Se tosin pitää vähintäänkin kuvien takia herättää Lumikin tavoin ikiunestaan Helsingin päässä, muuten tämä mamma on hyvin hyvin vihainen.
Kirjoitan yleensä blogitekstejä tosi myöhään illalla joistakin hotellihuoneista jonne olemme majoittautuneet. Tällä hetkellä olemme Los Angelesissa Carlingtonin Super 8 hotellissa. Kello on paikallista aikaa 0.17 aamuyöllä. Saavuimme hotellille meksikolaisesta pikaruokapaikasta. Hetken ehdimme miehen kanssa päivän kuvasaalista vilkaista ja nyt tuo mies vettä tuossa hirsiä ja meikäläisen oli pakko saapua rakkaan harrastuksensa pariin.
Meillä on ollut tänään ihan mieletön päivä. Niin kuin eilenkin, ja sitä ennen. Saavuimme toissa-aamuna (17.7.) Los Angelesiin noin yhdentoista hujakoilla aamupäivällä paikallista aikaa. Ajoimme loppupätkän Santa Monica Boulevardille Route 66:sta myöten. Route 66:sen viimeinen kyltti löytyy risteyksestä heti kun saavutaan Santa Monicalle. Kylttiä ei tänään näkynyt mailla eikä halmeilla. Se oli varastettu, joten aika buenoon aikaan nähtiin se. Oli ihan mieletön tunne nähdä tyyni valtameri. Me oltiin helkutti vieköön ajettu nyt koko manner lävitse!
Aikaa mantereen läpi ajamiseen meni 12 päivää. Aloitimme urakan Chicagosta 5.7. ja ajotaival päättyi 17.7. Los Angelesiin. Maileja kertyi mittariin yhteensä 3 717 mailia (5 982 km). Korkein kohta jossa kävimme oli 2 200 metriä, ja matalin -35 metriä. Kuumimmat lämpöasteet jotka koimme oli Death Valleyssa 111 fahrenhaittia (45 astetta) ja matalin varmaankin Grand Canyonilla taikka sitten Flagstaffissa 68 fahrehaittia (18 astetta). Kosteinta ja kuuminta oli Chicagossa ja Memphisissä, siellä lämpötila oli varmaankin about 104:ää fahrenhaittia (40 astetta). Sitä kuumuutta on aika vaikeaa kuvata, se oli tosi painostavaa.
Olin alunperin kuvitellut matkanteon paljon raskaammaksi, mutta oikeastaan tämä on ollut mukavaa. On tässä hieman ollut hampaiden kiristystä myös, se pitää myöntää. En suosittele matkalle lähtöä ihmisten kanssa joita ei entuudestaan tunne. Saattaa alkaa jossain kohtaa toisen haluamiset ärsyttämään, vaikka kuinka yrittäisi tulla toimeen ja olla ystävällinen. Samoin se, mikä hieman myös yllätti minut, oli se että saisi ajaa autoa eikä istua siellä takapenkillä. Tässä on vielä kuitenkin matkapäiviä jäljellä, aika näyttää palataanko suomeen missä fiilingeissä itse kukin. Se pitäisi ihan joka ikisen muistaa, jos matkassa on useampi henkilö mukana, että kaikkien mielipiteet ja halut tulisi ottaa huomioon eikä sooloilla itsekseen.
Enivei, saavuttiin Losiin toissapäivänä. Fiilinki Malibu Beach boulevardilla oli varsin huikea. Joka ikiseen vastaantulevaan hienompaan autoon oli ihan pakko kurkata sisälle, että josko... filmitähtiä You know. Mutta haloo! Kaupungissa asuu 17 miljoonaa ihmistä ja täällä on aika huisi määrä hienoja autoja, että niskathan siinä menee kipeäksi jos joka ikisen kaaran sisälle haluaa nähdä. En kyllä ole ihan satavarma näinkö erään CSA:n näyttelijän...
Lähdettiin siitä heti hieman käveltyämme ajamaan kohti Santa Monican rantaa vähän tuolla kauempana. Silmissäni vilisi edelleenkin julkimot, etenkin kaikki the Hillsin näyttelijät. Olin ihan varma, että joka ikisen valkoisen maasturimersun ratissa istui Audrina Patridge, mutta eihän se voinut olla mitenkään mahdollista. Ajettiin Santa Monica Boulevardia myöten. Vasemmalla vilisivät toinen toistaan hienompia rantataloja hienoine autoineen niitten edustalla ja toisella puolella tietä näkyi hienoa kukkulamaisemaa hienoine taloineen siellä kumpareilla. Välillä meri pilkotti jonkun rantatalon takaa. Tunne oli jotenkin utopistinen. Parkkeerasimme auton beachin public parkkiin ja majoitimme itsemme Malibu beachin yleiselle rannalle. Täällä vietimme loppupäivän katsellessa surffareita, ja no, bongaten julkkiksia (yritin ainakin) sekä aurinkoa ottaen. Lämpöä oli mukavat 23 astetta ja tyynen meren tuuli viilensi mukavasti.
Rannalta jatkoimme neljän jälkeen syömään vielä edemmäs johonkin seafood-paikkaan. Sieltä vaihteeksi jälkiruoalle Star Bucksiin, koska siellä on netti, ja saimme varattua meille hotellihuoneen. Varasimme huoneet läheltä Anaheimia, koska matkakumppanimme pääsivät sieltä hyvin seuraavaa päiväänsä viettämään Disney Worldiin. Me emme Disney Worldiin lähteneet, koska kotona ei tasan olisi asiasta tykätty, mutta me lähdimmekin paljon paljon paremmalle seikkailulle, Beverly Hillsiin.
Taaskaan en osaa, en kykene sanoin kuvaamaan kuinka hienoa Beverly Hilsissä on. Luulin Hollywoodin, Beverly Hillsin, Malibu Beachin ym. olevan yhtä ja samaa keskustaa, mutta luulimpa väärin. Täällä mittasuhteet ovat edelleenkin valtavat. Ihan kuin Las Vegasissa, tosin täällä Los Angelesissa on metro ja bussiliikennettä, mutta esim. tänään matkatessamme Hollywoodista Santa Monicalle saimme tuntea, ettei matkanteko ole nopeaa. Meillä meni kaksi ja puoli tuntia siirtymiseen. Ruuhkat täällä Amerikan suurimmassa kaupungissa ovat ihan jotakin omaa luokkaansa. Mailikaupalla saa seisoa ruuhkissa joita riittää koko päivälle eikä joihinkin tiettyihin kellonaikoihin.
Saavuimme Beverly Hilsiin eilen puolen päivän aikoihin. Parkkeerasimme auton public parkkihalliin, joita kaupungissa riittää hyvin, lähelle Rodeo Drivea. Tunsin olevani enemmän kuin elementissäni kävellessämme pitkin Rodeo Driveä. Toinen toistaan hienompia luksusliikkeitä oli vierivieressä ja katu päättyi kuululle hotellille Beverly Willshirelle, jossa on kuvattu elokuvaa Pretty Woman. Toinen toistaan hienompia autoja vilisi kadulla ja toinen toistaan elegantimpia upeita ja kauniita naisia käveli ostoskatua myöten. Kävimme Beverly Willshiren hotellissa sisällä, kävimme siellä myösin rest roomissa todetakseni että aika hyvin on asiat.
Ajelimme Beverlyn kukkuloilla, ja ihastelimme valtavan upeita taloja. Mun teki mieli hypätä autosta ulos ja vain kävellä, mutta aika mäkistä siellä on. Kävimme syömässä lounaaksi salaatit Rodeo Driven kupeessa ja tilasin ruoan kanssa valkoviiniä, se oli ihanaa. Siitä pystyi maistamaan auringon. Beverly Hilsistä oli jossakin kohti pakko lähteä ja suuntasimme Hollywood Boulevardille. Tämä on kuulu Walk of Fame-katu, jossa lukuisten superstarojen tähdet sijaitsevat. Oli aika vangitsevaa kulkea katse maassa ja ihailla tähtiä. Se vähän haittasikin, koska kadulla sijaitsee toinen toistaan mukavampia liikkeitä jotka ovat myös omalle kukkarolle sopivamman hintaisia. Siellä on liikkeitä joista voi ostaa uusinta huutoa olevia Converseja noin 35 - 45 taalan hinnalla. Ihan kaikkea löytyy. Chinese Theatterin edessä pääsee kuvauttamaan itsensä melkein aidon Johnny Deppin, Michael Jacksonin taikka Spidermanin kanssa. Ja Kiinalaisen teatterin piha on mahtava, siellä on useiden elokuvatähtien kirjoituksia, käden- ja jalanjälkiä maassa ihasteltavana.
Löysin itseni miehen kanssa jossakin kohti Victoria´s Secretiltä, Louis Vouittonilta, American Eaglesista ja vaikka mistä liikkeesta Hollywood Boulevardin varrelta sekä ihailemassa Hollywood-kylttiä kukkuloilla, boulevardilta oli näkymää sinne oikein hyvin. Kello alkoi lähestyä jo iltakahdeksaa ja meidän oli pakko lähteä hotellille, koska emme tienneet kuinka kauan sinne kestää ajaa. En olisi millään halunnut lähteä pois.
Tänä aamuna palasimme Hollywood Boulevardille onneksi heti takaisin. Oli Niin lähellä, ettei Vuittonilta lähtenyt mukaan aurinkolasit. Niiden suolainen hinta 610 dollaria + vero (jotakin 9 prosenttia) jätti vielä kuitenkin miettimään. Ne istuivat täydellisesti. Ehkä ne vielä lähtevätkin mukaan...
Lähdimme myös Hollywood-tourille, jossa pääsee näkemään läheltä Hollywood-kyltin ja katsastamaan elokuvatähtien asuntoja. Näimme Madonnan, Quentin Tarantinon, Tom Cruisen, Christina Aquileran, Jennifer Lopezin, Marilynin, George Clooneyn, Ron Howardin, Aaron Spellingin, David Bechamin, Hugh Hefnerin, Michael Jacksonin, Elviksen ja Halle Berryn talot. Madonnan talon kohdalla kiljahdin varmastikin aika kovaa, vaikka talosta näkyi vain hyvin pieni osa. Mutta oikeesti, siellä hän asuu..
Ostosrumba Hollywood Boulevardilla jatkui myöskin. Tänään lähti mukaan lisää alusvaatteita Victoria´s Secretiltä sekä Victoria´s Secret Angel-tuoksu. Ostin XXi:stä itselleni mekon 13,90 taalaa (eihän se ole euroissa mitään) kuin myös meikkejä 2,80 taalaa ja voidemaisen poskipunan (1,50 taalaa). Pojalle ostin LA lippiksen johon sain nimikoida hänen nimensä. Mies osti farkut Guessilta ihan naurettavaan hintaan. Jos joku paikka on ostosparatiisi niin Los Angeles on. Illalla mentiin vielä auringonlaskua katsomaan Malibu Beachille laiturin lähelle ja syömään.
Katja on rakastunut. Los Angelesiin.
Kirjoitan yleensä blogitekstejä tosi myöhään illalla joistakin hotellihuoneista jonne olemme majoittautuneet. Tällä hetkellä olemme Los Angelesissa Carlingtonin Super 8 hotellissa. Kello on paikallista aikaa 0.17 aamuyöllä. Saavuimme hotellille meksikolaisesta pikaruokapaikasta. Hetken ehdimme miehen kanssa päivän kuvasaalista vilkaista ja nyt tuo mies vettä tuossa hirsiä ja meikäläisen oli pakko saapua rakkaan harrastuksensa pariin.
Meillä on ollut tänään ihan mieletön päivä. Niin kuin eilenkin, ja sitä ennen. Saavuimme toissa-aamuna (17.7.) Los Angelesiin noin yhdentoista hujakoilla aamupäivällä paikallista aikaa. Ajoimme loppupätkän Santa Monica Boulevardille Route 66:sta myöten. Route 66:sen viimeinen kyltti löytyy risteyksestä heti kun saavutaan Santa Monicalle. Kylttiä ei tänään näkynyt mailla eikä halmeilla. Se oli varastettu, joten aika buenoon aikaan nähtiin se. Oli ihan mieletön tunne nähdä tyyni valtameri. Me oltiin helkutti vieköön ajettu nyt koko manner lävitse!
Aikaa mantereen läpi ajamiseen meni 12 päivää. Aloitimme urakan Chicagosta 5.7. ja ajotaival päättyi 17.7. Los Angelesiin. Maileja kertyi mittariin yhteensä 3 717 mailia (5 982 km). Korkein kohta jossa kävimme oli 2 200 metriä, ja matalin -35 metriä. Kuumimmat lämpöasteet jotka koimme oli Death Valleyssa 111 fahrenhaittia (45 astetta) ja matalin varmaankin Grand Canyonilla taikka sitten Flagstaffissa 68 fahrehaittia (18 astetta). Kosteinta ja kuuminta oli Chicagossa ja Memphisissä, siellä lämpötila oli varmaankin about 104:ää fahrenhaittia (40 astetta). Sitä kuumuutta on aika vaikeaa kuvata, se oli tosi painostavaa.
Olin alunperin kuvitellut matkanteon paljon raskaammaksi, mutta oikeastaan tämä on ollut mukavaa. On tässä hieman ollut hampaiden kiristystä myös, se pitää myöntää. En suosittele matkalle lähtöä ihmisten kanssa joita ei entuudestaan tunne. Saattaa alkaa jossain kohtaa toisen haluamiset ärsyttämään, vaikka kuinka yrittäisi tulla toimeen ja olla ystävällinen. Samoin se, mikä hieman myös yllätti minut, oli se että saisi ajaa autoa eikä istua siellä takapenkillä. Tässä on vielä kuitenkin matkapäiviä jäljellä, aika näyttää palataanko suomeen missä fiilingeissä itse kukin. Se pitäisi ihan joka ikisen muistaa, jos matkassa on useampi henkilö mukana, että kaikkien mielipiteet ja halut tulisi ottaa huomioon eikä sooloilla itsekseen.
Enivei, saavuttiin Losiin toissapäivänä. Fiilinki Malibu Beach boulevardilla oli varsin huikea. Joka ikiseen vastaantulevaan hienompaan autoon oli ihan pakko kurkata sisälle, että josko... filmitähtiä You know. Mutta haloo! Kaupungissa asuu 17 miljoonaa ihmistä ja täällä on aika huisi määrä hienoja autoja, että niskathan siinä menee kipeäksi jos joka ikisen kaaran sisälle haluaa nähdä. En kyllä ole ihan satavarma näinkö erään CSA:n näyttelijän...
Lähdettiin siitä heti hieman käveltyämme ajamaan kohti Santa Monican rantaa vähän tuolla kauempana. Silmissäni vilisi edelleenkin julkimot, etenkin kaikki the Hillsin näyttelijät. Olin ihan varma, että joka ikisen valkoisen maasturimersun ratissa istui Audrina Patridge, mutta eihän se voinut olla mitenkään mahdollista. Ajettiin Santa Monica Boulevardia myöten. Vasemmalla vilisivät toinen toistaan hienompia rantataloja hienoine autoineen niitten edustalla ja toisella puolella tietä näkyi hienoa kukkulamaisemaa hienoine taloineen siellä kumpareilla. Välillä meri pilkotti jonkun rantatalon takaa. Tunne oli jotenkin utopistinen. Parkkeerasimme auton beachin public parkkiin ja majoitimme itsemme Malibu beachin yleiselle rannalle. Täällä vietimme loppupäivän katsellessa surffareita, ja no, bongaten julkkiksia (yritin ainakin) sekä aurinkoa ottaen. Lämpöä oli mukavat 23 astetta ja tyynen meren tuuli viilensi mukavasti.
Rannalta jatkoimme neljän jälkeen syömään vielä edemmäs johonkin seafood-paikkaan. Sieltä vaihteeksi jälkiruoalle Star Bucksiin, koska siellä on netti, ja saimme varattua meille hotellihuoneen. Varasimme huoneet läheltä Anaheimia, koska matkakumppanimme pääsivät sieltä hyvin seuraavaa päiväänsä viettämään Disney Worldiin. Me emme Disney Worldiin lähteneet, koska kotona ei tasan olisi asiasta tykätty, mutta me lähdimmekin paljon paljon paremmalle seikkailulle, Beverly Hillsiin.
Taaskaan en osaa, en kykene sanoin kuvaamaan kuinka hienoa Beverly Hilsissä on. Luulin Hollywoodin, Beverly Hillsin, Malibu Beachin ym. olevan yhtä ja samaa keskustaa, mutta luulimpa väärin. Täällä mittasuhteet ovat edelleenkin valtavat. Ihan kuin Las Vegasissa, tosin täällä Los Angelesissa on metro ja bussiliikennettä, mutta esim. tänään matkatessamme Hollywoodista Santa Monicalle saimme tuntea, ettei matkanteko ole nopeaa. Meillä meni kaksi ja puoli tuntia siirtymiseen. Ruuhkat täällä Amerikan suurimmassa kaupungissa ovat ihan jotakin omaa luokkaansa. Mailikaupalla saa seisoa ruuhkissa joita riittää koko päivälle eikä joihinkin tiettyihin kellonaikoihin.
Saavuimme Beverly Hilsiin eilen puolen päivän aikoihin. Parkkeerasimme auton public parkkihalliin, joita kaupungissa riittää hyvin, lähelle Rodeo Drivea. Tunsin olevani enemmän kuin elementissäni kävellessämme pitkin Rodeo Driveä. Toinen toistaan hienompia luksusliikkeitä oli vierivieressä ja katu päättyi kuululle hotellille Beverly Willshirelle, jossa on kuvattu elokuvaa Pretty Woman. Toinen toistaan hienompia autoja vilisi kadulla ja toinen toistaan elegantimpia upeita ja kauniita naisia käveli ostoskatua myöten. Kävimme Beverly Willshiren hotellissa sisällä, kävimme siellä myösin rest roomissa todetakseni että aika hyvin on asiat.
Ajelimme Beverlyn kukkuloilla, ja ihastelimme valtavan upeita taloja. Mun teki mieli hypätä autosta ulos ja vain kävellä, mutta aika mäkistä siellä on. Kävimme syömässä lounaaksi salaatit Rodeo Driven kupeessa ja tilasin ruoan kanssa valkoviiniä, se oli ihanaa. Siitä pystyi maistamaan auringon. Beverly Hilsistä oli jossakin kohti pakko lähteä ja suuntasimme Hollywood Boulevardille. Tämä on kuulu Walk of Fame-katu, jossa lukuisten superstarojen tähdet sijaitsevat. Oli aika vangitsevaa kulkea katse maassa ja ihailla tähtiä. Se vähän haittasikin, koska kadulla sijaitsee toinen toistaan mukavampia liikkeitä jotka ovat myös omalle kukkarolle sopivamman hintaisia. Siellä on liikkeitä joista voi ostaa uusinta huutoa olevia Converseja noin 35 - 45 taalan hinnalla. Ihan kaikkea löytyy. Chinese Theatterin edessä pääsee kuvauttamaan itsensä melkein aidon Johnny Deppin, Michael Jacksonin taikka Spidermanin kanssa. Ja Kiinalaisen teatterin piha on mahtava, siellä on useiden elokuvatähtien kirjoituksia, käden- ja jalanjälkiä maassa ihasteltavana.
Löysin itseni miehen kanssa jossakin kohti Victoria´s Secretiltä, Louis Vouittonilta, American Eaglesista ja vaikka mistä liikkeesta Hollywood Boulevardin varrelta sekä ihailemassa Hollywood-kylttiä kukkuloilla, boulevardilta oli näkymää sinne oikein hyvin. Kello alkoi lähestyä jo iltakahdeksaa ja meidän oli pakko lähteä hotellille, koska emme tienneet kuinka kauan sinne kestää ajaa. En olisi millään halunnut lähteä pois.
Tänä aamuna palasimme Hollywood Boulevardille onneksi heti takaisin. Oli Niin lähellä, ettei Vuittonilta lähtenyt mukaan aurinkolasit. Niiden suolainen hinta 610 dollaria + vero (jotakin 9 prosenttia) jätti vielä kuitenkin miettimään. Ne istuivat täydellisesti. Ehkä ne vielä lähtevätkin mukaan...
Lähdimme myös Hollywood-tourille, jossa pääsee näkemään läheltä Hollywood-kyltin ja katsastamaan elokuvatähtien asuntoja. Näimme Madonnan, Quentin Tarantinon, Tom Cruisen, Christina Aquileran, Jennifer Lopezin, Marilynin, George Clooneyn, Ron Howardin, Aaron Spellingin, David Bechamin, Hugh Hefnerin, Michael Jacksonin, Elviksen ja Halle Berryn talot. Madonnan talon kohdalla kiljahdin varmastikin aika kovaa, vaikka talosta näkyi vain hyvin pieni osa. Mutta oikeesti, siellä hän asuu..
Ostosrumba Hollywood Boulevardilla jatkui myöskin. Tänään lähti mukaan lisää alusvaatteita Victoria´s Secretiltä sekä Victoria´s Secret Angel-tuoksu. Ostin XXi:stä itselleni mekon 13,90 taalaa (eihän se ole euroissa mitään) kuin myös meikkejä 2,80 taalaa ja voidemaisen poskipunan (1,50 taalaa). Pojalle ostin LA lippiksen johon sain nimikoida hänen nimensä. Mies osti farkut Guessilta ihan naurettavaan hintaan. Jos joku paikka on ostosparatiisi niin Los Angeles on. Illalla mentiin vielä auringonlaskua katsomaan Malibu Beachille laiturin lähelle ja syömään.
Katja on rakastunut. Los Angelesiin.
Kommentit
Lähetä kommentti