Oh My!

Mietin monta kertaa lähdenkö kirjoittamaan tällaisesta aiheesta kuin sinkkuusvuoteni, ja lopulta päädyin tulokseen, että mikä ettei. Tämä blogihan kertoo juurikin minusta ja elämästäni. Olen aiemmin pitänyt blogia sinkkuvuosillani, ja harmittaa todella kun menin poistamaan sen. Minulla oli sielläkin paljon seuraajia joilta sain valtavasti tukea kaikissa miesten kanssa kokemissani iloissa ja vastoinkäymisissä. 

Pohdin eräänkin kerran mitä tehdä Jounin (nimet muutettu, tai sitten ei) kasville joka oli jäänyt asuntooni. Suuresti kannustettiin kippaamaan koko kasvi parvekkeelta alas, joka sitten kuitenkin jäi tekemättä. Jounin tapasin Mäkelänrinteen uimahallilla, olimme sopineet treffit sinne. En suosittele ensikertalaiselle tapaamispaikaksi uimahallia. Ei siellä sen kummemmin voi toiseen tutustua, mitä nyt silmämääräisesti ulkoisesti. Mutta se pieni lämmin pusu uimahallin parkkipaikalla kaiken sen uinnin päätteeksi sai ihastumaan ja jatkamaan, ja siitähän tuo hetkeksi lähti, vain hetkeksi kuitenkin. 

Olen siis aikoinaan ollut sinkku kaikkiaan parisen vuotta erostani poikieni isän jälkeen. Se on lopulta hyvin pieni aika elämässä. Silloin aika tuntui hyvinkin pitkältä ja olin varma etten tapaa sitä oikeaa enää ikinä. Näin jälkikäteen olen kiitollinen, että olen saanut elämässäni viettää myös tuota villiä sinkkuelämää. Olinhan muuttanut lapsuudenkodistani suoraan lasten isän luokse, enkä koskaan ollut asunut yksin. Oli ihanaa asua omassa asunnossa. Rakastin sitä omaa pientä kotiani. Eron jälkeen minulla oli yksi hieman pitempi suhde Erään kanssa, ja olin todella rakastunut. Olenkin kirjoittanut tästä aiemmin. Kun suhde päättyi, alkoi uusi aikajakso elämässäni. 

Soudimme ja huopasimme Erään kanssa jonkin aikaa vielä suhteen jälkeenkin. Olin kiitollinen niistä pienistäkin rippeistä joita hänen kanssa sain viettää. Ystävieni mukaan rikoin tällä tavalla vain itseäni lisää ja minun tulisi päästää irti. En halunnut, mutta lopulta niin kävi. Olin elämäni kunnossa, näytin ihan pirun hyvältä. Treenasin paljon ja ulkonäkö oli myös sen mukainen. Sain paljon kehuja, myös aivan vääriltä ihmisiltä joista olin hyvin hämmentynyt. Tapasin Jounin, oli ihana lämmin alkukesä. Vielä Jounia tavatessani meillä oli Erään kanssa joitain virityksiä. Kerran olin ollut Tukholmassa seminaarissa ja Eräs tarjoutui ystävällisesti viemään minut autolla kapsäkkeineni töistäni kotiin. Olisin palavasti halunnut pyytää Erään ylös luokseni, mutten uskaltanut, koska luulin Jounin olevan asunnollani. Ja näinhän ei todellakaan ollut. Jounin kanssa hyvin alkanut, mutta nopeasti päättynyt yritys oli tullut traagisesti loppuunsa. Kun pääsin kotiin löysin kaikki alusvaatteeni viikattuna millintarkasti sängyltäni. Tämä on edelleenkin mysteeri jota en haluakaan saada selville miksi hän teki näin, mutta oikeasti kuka tekee noin? 

Sitten oli Juha. Oli ilo kävellä hänen kanssaan asunnolleni kun tunsin koko pihan äitien päitten kääntyvän perässämme hiekkalaatikolta. Juha muistutti hieman nuorta näyttelijä Matt Damonia ja olin enemmän kuin innoissani tästä tapailusta. Tämäkään ei lopulta päätynyt mihinkään vakavaan. Me vain pidimme hauskaa ja nautimme huolettomasti toisistamme, ja se sopi hyvin niin. Ja oli myös Elias jonka kanssa matkustin jopa Wieniin. Istuimme iltoja panimoravintoloissa ja keskustelimme - paljon. Pari kertaa tuli mentyä töihin pienessä krapulassa jolloin päätin ettei ikinä enää. 

Mutta oli ne sinkkuajat yksinkin lopulta tosi kivoja. Matkustelin, ulkoilin, pidin hauskaa. Kävin Nizzassa ja Monacossa. Kävin myös konserteissa yksin joista osasin nauttia. Olen juurikin sinkkuvuosinani nukkunut kerran pahasti pommiin. Esimies soitti minulle kello 11 päivällä kotiin, että olenko tulossa töihin. Olin aivan täydessä unessa ja voin kertoa, että se oli noloa jos mikä. Onneksi tästä kaikki selvisi naurulla. 

Oli yhden illan suhteita, ja oli varattu Matias - jota en siis tiennyt. Yhteisen yömme jälkeen kävelin seuraavana päivänä Cafe Esplanadin ohitse, hän istui siellä ilmeisen naisystävänä kanssa. Näin selvästi, miten Matiaksella kasvoilta pakeni väri, ja kävelin vain kuin hidastetussa filmissä hänen ohitseen katsoen suoraan silmiin. Noilta sinkkuajoilta opin, että meitä on hyvin moneen lähtöön - liiankin moneen.