New York
Juu, ja niinhän se New York kutsuu. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä lentolippuja ostaessa että otanko vaiko enkö. Se on menoa taas eikä meininkiä. Silmissä vilkkuu 5th Avenue, Soho, Times Square, Central Park ja voi elämä sentään kun mä odotan tulevaa reissua.
Tällä kertaa otin majoituksen pohjoisempaa Manhattania, Harlemista. Keskuspuiston pohjoispuolelta. Vähän jäi kaivertamaan sijainti mutta paikka on kyllä mielettömän upean näköinen. Katu kuin suoraan sinkkuelämää sarjan Carrien kotikadulta. Saa nyt nähdä kuitenkin, että jääkö tuo pysyväksi ratkaisuksi. Talo on kyllä tosi magee... mutta..
Tuossa yksi päivä mietin sellaista asiaa bussissa istuessani kuin korelainen turisti Helsingissä. Heitä kun on näinä päivinä näkynyt parveilemassa kävellen Temppeliaukion kirkon läheisyydessä. Olen kiinnittänyt huomioni turistien ilmeisiin. Suurimmalla osalla ilme on, sanoisinko - booring. Mistä se johtuu? Onko se aamulla väsymyksestä vai iltapäivällä(kin) väsymyksestä? Ei kyllä kovin monella hymy loista kasvoilta taikka ilme huou wow-elämyksen juuri kokeneen näköisenä. Vaiko onko Korealaisilla sittenkin aina vain se yksi ja sama ilme (ja kova ääni)? Vai onko tämä Helsinki oikeasti niin helvetin tylsä? Mikä on se juttu mikä saa tuolta itämaista ihmisen tulemaan tänne pohjolaan? Ei voi olla pelkästään Muumi, taikka joulupukki.
Mua on käynyt ihan pikkaisen sääliksi nuo turistit, tällä tarjonnalla mitä meillä suomessa on. Matka Japanista, Kiinasta taikka sieltä Koreasta ei varmastikaan ole kovin edullinen ja mitä heille tästä jää käteen? Hyvin usea viettää sen ainokaisen jopa kokonaisen viikon kestävän vuosilomansa täällä ja mikä on se palkinto tästä tälle ihmiselle?
Mulla on selvästi joko liian pitkä työmatka tai liian vilkas mielikuvitus kun tällaisia mietin. Mutta oikeesti. Jos joku osaa kertoa tai vaikkapa tietää mikä on Se juttu niin kertokaa minulle.
Tällä kertaa otin majoituksen pohjoisempaa Manhattania, Harlemista. Keskuspuiston pohjoispuolelta. Vähän jäi kaivertamaan sijainti mutta paikka on kyllä mielettömän upean näköinen. Katu kuin suoraan sinkkuelämää sarjan Carrien kotikadulta. Saa nyt nähdä kuitenkin, että jääkö tuo pysyväksi ratkaisuksi. Talo on kyllä tosi magee... mutta..
 |
| 5th Avenuen Louis Vuitton-liike |
Tuossa yksi päivä mietin sellaista asiaa bussissa istuessani kuin korelainen turisti Helsingissä. Heitä kun on näinä päivinä näkynyt parveilemassa kävellen Temppeliaukion kirkon läheisyydessä. Olen kiinnittänyt huomioni turistien ilmeisiin. Suurimmalla osalla ilme on, sanoisinko - booring. Mistä se johtuu? Onko se aamulla väsymyksestä vai iltapäivällä(kin) väsymyksestä? Ei kyllä kovin monella hymy loista kasvoilta taikka ilme huou wow-elämyksen juuri kokeneen näköisenä. Vaiko onko Korealaisilla sittenkin aina vain se yksi ja sama ilme (ja kova ääni)? Vai onko tämä Helsinki oikeasti niin helvetin tylsä? Mikä on se juttu mikä saa tuolta itämaista ihmisen tulemaan tänne pohjolaan? Ei voi olla pelkästään Muumi, taikka joulupukki.
Mua on käynyt ihan pikkaisen sääliksi nuo turistit, tällä tarjonnalla mitä meillä suomessa on. Matka Japanista, Kiinasta taikka sieltä Koreasta ei varmastikaan ole kovin edullinen ja mitä heille tästä jää käteen? Hyvin usea viettää sen ainokaisen jopa kokonaisen viikon kestävän vuosilomansa täällä ja mikä on se palkinto tästä tälle ihmiselle?
Mulla on selvästi joko liian pitkä työmatka tai liian vilkas mielikuvitus kun tällaisia mietin. Mutta oikeesti. Jos joku osaa kertoa tai vaikkapa tietää mikä on Se juttu niin kertokaa minulle.
 |
| Muotisuunnittelija Vuittonin ikkunassa
No niin, pitäneepä korjata. Tänä aamuna (lauantai 1.9.) matkustaessani bussilla keskustaan katselin jälleen kolmea pysäkillä olevaa, ilmeisestikin koreasta kotoisin olevaa turistia. Yksi heistä hymyili sivussa kun toinen otti kuvaa kolmannesta bussipysäkin penkillä hymyssäsuin huppu silmillä istuvasta kaveristaan. Muakin alkoi väkisin hymyilyttämään. En aio vielä menettää toivoa :)
|
Kommentit
Lähetä kommentti