Possun kuva jääkaapin oveen

Mun tartteis vakavasti alkaa harkitsemaan oman ryppyrasvarepertuaarin keräämistä miehen purnukoilla käynnin sijasta. Peiliin kun katsoo niin yhä useammin sieltä näkyy vain väsyneet silmät mustine silmäpussukoineen. Jaiks. Samaten tuo ryppyosasto on mielestäni lisääntynyt silmien läheisyydessä joten tartteis varmaan tehdä jotakin.

Pääpointtihan tietysti olisi riittävä uni. Sopivassa määrin vuorokauden aikana vettä, liikuntaa ja terveellinen ruokavalio. Mutta kun tuo päivän vireystaso on parhaimmillaan illan tunteina ja aamulla tartteisi herätä puoli kuusi jotta ehtii juoda kupillisen kahvia ihan rauhassa. Vähän vaikeeta tekee. Ja kun en näinä päivinä omaa nähtävästi minkäännäköistä itsekuria ruoan suhteen niin aika hankalaa tekee. Kyllä mä haaveilen täydellisestä kropasta. Mulla oli vielä pari vuotta sitten melkein sellainen. Voi kun mä saisin itseni joskus takaisin...

3 vuotta sitten....

mulla oli vatsalihakset, ja lantio

Ja nyt olen tällainen kauhea suomursu...

Mua masentaa  i h a n  älyttömästi. Olen tässä liikkunut ihan oikeasti (jos muutamaa mennyttä päivää tässä lähimenneisyydessä ei lasketa mukaan) Ja mitä tapahtuu painolle? Ei yhtään mitään. Mikään ei syö tätä ihmistä niin paljon kuin tuo, että paino ei vain laske. Mitä ihmettä tässä pitäisi oikein tehdä? Yksikin päivä söin pelkän salaatin ja noh.. ihan pienen pussin lakuja. Pitääkö lopettaa syöminenkin ihan kokonaan? Kohta alkaa pyöräilykausi ja mä näytän täydellisen ihanan pyöräni päällä vähintäänkin vain huvittavalta.

Kommentit

Suositut tekstit