Arnold

Mua naurattaa vieläkin. Olimme ajaneet Italian Maranellosta Itävaltaan koko pitkän päivän ja astuessani seuraavana päivänä sisälle Arnold Schwarzenegger-museoon Thalissa sanoin iloisesti vastaanottotiskin henkilölle ”Buongiorno”. Tajusin tämän heti samantien ja sanoin hälle ”I just came from Italy and my brain is still there, entsculdigung”. Hän naurahti. Tämän jälkeen toistin iloisesti Guten Tag.

Tämä on niin totta, Roadtripilla ei tahdo aivot pysyä mukana. On oikeastaan aika hankalaa heittäytyä toiseen maahan extempore ajatuksen tasolla, vaikka fyysisesti siellä jo onkin. Toisaalta sitä joskus myös ajatuksen tasolla haluaakin vielä olla jossakin muualla, kuten Italiassa - itse asiassa minulla on sinne aivan valtava ikävä, ihan rintaa puristaa. Lasken päiviä kunnes lähdemme jälleen. Ei haittaa vaikka joutuu ajamaan kolme kokonaista päivää tylsääkin tylsempää Via Balticaa alas Puolan rajalle saakka ja siitä vielä eteenpäin kunnes aletaan olemaan Euroopan ytimessä. Olen saattanut joskus aikaisemmin tämän kysymykseni kirjoittaakin, miksi Suomen pitää olla niin kaukana? 

Olemme nyt siis Suomessa. Tulimme tänne hetkeksi aikaa jälleen mieheni töitten vuoksi. Turhaudun, tällaisia taukoja ei pitänyt olla ja näitä on ollutkin jo yllättävän monta. Piha kasvaa tyyliin horsmaa, että ei siinä, etteikö hommaa täällä piisaisi. Haluaisin vuorotteluvapaallani löntystellä loputtomasti (kuten olen tehnytkin) jonkin pienen kylän vanhoilla kujilla ja löytää aarteita, kuten Ranskan Seillans'n kylässä ihan vahingossa ja onnekseni löysin. Tuo pieni kaunis aukio, joka oli rakennettu pienen suihkulähteen ympärille sai minun sydämeni ihan kokonaan. 

Suomeen saapuessa ei tarvinnut kauaa miettiä missä sitä onkaan menossa, minne menossa ja mitä kieltä puhua. Eckerö Linen laivalla saa ihan samantien kokonaisvaltaisen kattauksen ja kirjon ihmisistä about Kehä I:sen yläpuolelta murteineen, vaatetuksineen ja käytöksineen. Missään muualla maailmassa ei tule vastaan tällaista kulttuurisokkia. Pardon my France, mutta omg! Minkä kuvan ulkomaalaiset meistä saavat? 

Härmäläiset perheet kulkevat crocksit, ruutushortsit ja hawaijilaispaidat päällä unohtamatta sukkia. On vyölaukkua, violettia hiusta ja glitteriä. Olut maistuu ja lapsille huudetaan. Sitten on toinen ”Era” kulkijoita, vapaalle päässeet nuoret tytteröiset vesirajaakin lyhyemmissä mekoissaan, piukoissa topeissaan, kalpeina, meikattuina ja innokkaina drinksu kädessään juostessaan laivan kannella tupakalla. So Cool! Pardon my France, mutta omg! 

En tietenkään itse ole mikään muodin asiantuntija, todellakaan, saatikka omaisi mittoja olla lähelläkään mikään muodin lähettiläs. Omaan kylläkin jonkinnäköisen huomiointikyvyn, ja tyydyn sitten hiljaa miettimään näitä itsekseni. 

Eräs tuttavani kysyi ”Eikö Arnold Schwarzenegger ole jo vähän Last Season?” Ja kieltämättä onhan hänen elokuva-uransa hyvin todennäköisesti jo ohitse, mutta hänellä on ollut hyvin mielenkiintoinen elämä. Siksi tuolla museossa halusinkin vierailla. Voin kuvitella mikä tahto ja palo tällä nuorella miehellä pienessä Thalin kylässä Itävallassa on aikoinaan ollut. Kolmiosaisessa Arnold-dokumentissaan Netflixissä hän sanoo ihan suoraan, että oli valmis tekemään mitä tahansa päästäkseen tuosta kylästä maailmalle, ja sen hän tekikin. Hänellä oli omanlainen taito nähdä asiat kirkkaina edessään, ja silloin ne olivat tavoitettavissa.

Nuoresta miehestä tuli maailman huippukehonrakentaja, menestynyt näyttelijä ja vielä poliitikkokin. Valitettavasti hänen terveytensä oikutteli ja avioliittonsakin päätyi avioeroon. Thalissa sijaitsevassa museossa, joka on hänen synnyinkotinsa, voi aistia vieläkin millaista elämää pienenä poikana hän on tuolla viettänyt, sekä siellä tuodaan hyvin esille hänen urheilu-uraansa sekä vuodet näyttelijänä. Oli ihan oikeasti mukava ja hauska kokemus. Ihmiset kävelivät talossa hymyssä suin. Itse jätin talon vieraskirjaan entiselle menestyneelle poliitikolle seuraavan viestin: 

”Dear Armold. I kindly invite you to come Finland, where everyting is complete messed up. Our Prime Minister is a complete joke (new one, not Sanna Marin). Your experience in politics could be useful in a small state now. Kind Regards, Katja @katjalappi"