Terveisiä Virosta

Palasin juuri kotiin koronatestistä. Halusin tehdä testin heti meidän reissun perään vaikka tuon tarvitsee tehdä nykyiohjeen mukaan vasta 3 - 5 päivän sisällä - jolloin myös koronatestin toistan. Täytimme paria päivää ennen paluutamme takaisin Suomeen netissä Finentryn maahantulokaavakkeet, vaikka meillä ei ollut minkäännäköistä tietoa tuleeko tuo kaavake täyttää. Jostain luimme, että se pitää täyttää vain jos saapuu Suomeen jostakin riskimaasta jota Viro ei ole. Ohjeet on hyvin sekavia. Mutta kyllä se pitää täyttää. Kaavakkeen käytöstä kysyttiin satamassa rajavalvonnan pisteellä, jossa autot jaettiin eri jonoihin kaavakkeen täytön mukaan. Me pääsimme jonon ohi, koska olimme tuon kaavakkeen täyttäneet. Sinne jäi, uskokaa pois, pitkä jono. 

Hypättiin laivaan tiistaina 6.7. ja suunnattiin nokka kohti Viron maata. Koska Virossa korona on helpottanut huomattavasti uskalsimme lähteä. Mennessä riitti, että mukana oli todistus yhdestä rokotuskerrasta taikka sairastetusta koronasta, eikä kukaan tuon perään missään kysellyt yhtään mitään. Virossa ei ole enää maskipakkoa vaan suositus, mitä ihmettelen, koska koko muussa Euroopassa maskipakko suurin piirtein on. Siellä ei kukaan käytä enää maskia mitä tuntui jotenkin hurjalta, ja ah niin normaalilta. Käytimme itse kyllä kaikissa julkisissa paikoissa maskia, ja välillä meitä katsottiin hieman kieroon tämän vuoksi, mutta Who Cares! 

Olemme huomanneet parhaaksi tavaksi matkustaa Tallinnaan juurikin autolla jo ennen koronaakin. Auton kanssa on niin helppo mennä laivaan ja autokannelta suoraan omaan hyttiin välttäen ihmiskontakteja. Pienen lapsen kanssa hytti laivalla on myös helpoin ratkaisu kuin juosta toisen perässä ympäri laivaa. Lisäksi sitä saa ikäänkuin huilia pari extratuntia ja sitten vain virkeänä maihin. 

Olimme tuttuun tapaan varanneet hotellihuoneen Kalev Spasta. Olemme kolunneet monia hotelleja Tallinnassa, ja tämä on lapsen kanssa vain paras (tai no, uutta Hiltonia ei voita mikään). Kalev Spa sijaitsee lähellä vanhaa kaupunkia, ja ennenkaikkea siellä on siisti ja iso kylpyläosasto unohtamatta täyspitkää uima-allasta. Meidän pojasta tulikin tällä reissulla ihan kunnon vesipeto. Hän oppi hyppimään altaaseen ja voi sitä riemua, "lisää, lisää" toistui kymmeniä kertoja ja nauroimme vatsat kippurassa. Matkalla arvostan hotellihuoneessa siisteyttä ja isoa sänkyä. Meillä lapsi nukkuu meidän keskellä ja pyörii kuin hyrrä öisin. Sitä enemmän arvostankin kingsize-kokoista sänkyä. Meillä oli kaunis koko seinän mittainen ikkunanäkymä puistoon jota oli kiva aamuisin herätä katsomaan.

Mies vei jo heti tiistai-iltana auton tuulilasin vaihtoon. Meillä napsahti joskus maaliskuussa bemarin ikkunaan nasta, ja josta lähti pikkuhiljaa nousemaan melkein koko tuulilasin levyinen halkeama. Tallinnassa tällainen operaatio on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. 

Tallinnassa oli ihan superkuumaa. En muista, että näin kuumaa siellä olisi ollut koskaan. Olin varannut itselleni kampaaja-ajan keskiviikkoaamulle, ja juoksin hikihatussa Siniseen salonkiin todetakseni etten ollut varannut aikaa sinne (Sininen salonki on muuten kampaamopalvelujen osalta suljettu) vaan Siniseen laguuniin lähellä vanhaa kaupunkia. Valuin hikeä varmaan puoli tuntia kampaajalle päästyäni, mutta ihana oli päästä pitkästä aikaa hyvään värikäsittelyyn ja millä hinnalla. Suomessa kampaamohinnat ovat varsinkin naisille aivan järkyttäviä ja kävinkin ennen koronaaikaa aina Tallinnassa kampaajalla. Lisäksi siellä tuntuu olevan osaamista juurikin erilaisissa värikäsittelyissä. Lähdin jälleen enemmän kuin tyytyväisenä kampaajalta 70 euroa köyhempänä ja olisin voinut vaikka halata tätä kampaajaa, niin tyytyväinen olin. 

Keskiviikko-iltapäivällä suunnistimme kohti Keksintötehdas Protoa. Sen on lapsille suunnattu keksintöjen ihmemaa ja Oscar viihtyi siellä tosi hyvin. Ensimmäistä kertaa toinen meinasi lähteä painelemaan tuosta noin vain tutkiakseen itse kaikkia paikan ihmeellisyyksiä. Itse rakastan paikan todella idyllistä kahvilaa ja koko ympäristöä siinä lähellä. Proton välittömään läheisyyteen on rakentunut kokonainen uusi ja todella urbaani kaupunginosa. Kaipaisin myös Helsinkiin paljon tällaista värikästä ja rosoista rakentamista. Mies lähti reilun tunnin mukana oltuaan noutamaan autoa huollosta ja saapui noutamaan meitä myöhemmin. Ihana oli istua ilmastoituun autoon. Poikakin nukahti turvaistuimeensa melkein heti. Ja kun poika tosiaan nukkui, emmekä viitsineet häntä heti herättää, päätimme ajaa Sakuun katselemaan miltä siellä näyttää. Viro on on tuhansien kartanoitten maa ja Sakullakin on omansa. Oli tosi kiva istua siellä puitten varjostamassa kartanon puistossa ja vain ihailla maisemaa. Eikä Saku ole edes kaukana Tallinnasta

Seuraavana aamuna lähdimme ajamaan kohti Pärnua. Matkan varrella pysähdyimme Interan huonekaluliikkeeseen Tallinnan laitamalle, juuri sopivasti reitin varrelle. Mies on haaveillut pitempään kunnon työtuolista. Ja kuinka ollakaan, myös ne ovat Virossa huomattavasti edullisempia. Ja niinhän sitä sitten vihdoin lähti tilaus Eamesin Lounge Chairista ja myös hieman tavallisemmasta työtuolista. Mies säästi tällä tavoin yhteensä melkein kaksi tonnia. Nyt tulee pitkä, vähintään kahdeksan viikon odotusaika kun tuoli valmistuu Saksan Vitran tehtaalla. Olen tuota tuolia päässyt kokeilemaan ja ihastelemaan Helsingissä Clarion-hotellissa ja täytyy sanoa, etten parempaa tuolia tiedä. Huonekaluliikkeessä ollessamme iski ylle massiivinen ukkosrintama ja vettä tuli kuin aisaa. Tämä oli todella odotettu ja kaivattu asia, mutta ajankohta oli hieman huono. Ukkosrintama meni onneksi nopeasti ohi, emmekä joutuneet ajamaan tielle kehittyneissä valtavissa pikkujärvissä kuin hetken aikaa.  Pärnua kohden keli jatkoi kirkastumistaan. Tie sinne on minusta todella kaunis, vaikkakin siellä joutuu todistamaan koko ajan hurjia ohitustilanteita. Viro on kaunis maa, ja pidän siitä paljon. Hotellihuonetta Pärnussa oli vaikea saada, kaikki huusivat ei oota tulevan viikonlopun vuoksi. Lopulta, aivan yllättäen löysimme huoneen Estonia Resort & Spasta. Siellä on ihan kiva kylpylä-osasto, mutta selvästi aikuisille suunnattu. Ei siinä mitään, viihtyisin siellä itsekin ulkopaljusssa proseccoa siemaillen. Hotellissa on kuitenkin todella loistava aamupala, jo sen vuoksi voisin mennä sinne jopa uudelleen. Ja mikä parasta, aamupalatilan yhdessä nurkassa oli kiva leikkipaikka lapsille. Virossa osataaan tämä puoli. 

Jo heti ensimmäisenä päivänä Oscar pääsi pulahtamaan mereen. Vesi oli kuin linnunmaitoa ja poika nautti todella paljon. Ja illalla kylpylään, tietenkin. Olemme tällä reissulla uineet varmasti enemmän kuin koskaan, mutta mikäs siinä. Sopii hyvin kuumaan ajankohtaan. Seuraavana päivänä aamu-uintien jälkeen ensin syömään Pärnun vanhaan kaupunkiin ja sieltä rannalle. Oikeasti tuolla oli kuumempaa kuin etelässä tällä hetkellä ja otimme siitä kyllä kaiken irti, varsinkin poika. Pärnun ranta on kaunis ja siellä kelpaa olla.. Saman päivän iltana lähdimme jo takaisin kohti Tallinnaa. Kävimme mutkan Rummun louhoksella. Se on kyllä erikoinen paikka. Sielläkin poika tomerasti sanoi "uikkarit päälle" ja niinhän me tehtiin. Paikassa on todella kirkas sininen vesi, jonkinmoiseksi laguuniksikin tuota kutsutaan. Ja taas poislähtissä yllemme alkoi kehkeytymään uhkaavia ukkospilviä, onneksi pääsimme alta pois. 

Seuraavana päivänä teimme päiväreissun Padise Manoriin ja Haapsaluun. Padise Kastellin ravintola on parasta mitä Viro voi tarjota. Siellä on kaunista ja todella hyvä palvelu, lisäksi ruoka oli todella hyvää ja sen esillepanoon käytetään vaivaa. Ei varmaan tarvitsi myös mainita sitä, että paikka on edullinen. Tämä oli nyt toinen kerta kun täällä kävimme, eikä todella tule olemaan viimeinen. Padisesta ajoi Haapsaluun noin puolisen tuntia ja Haapsalu jätti hieman vaisun vaikutelman. Paikka on idyllinen kyllä, mutta tosi pieni. Lisäksi hieman ahdisti se ihmismäärä siellä. Haapsalussa oli vanhojen jenkkiautojen kokoontuminen  - American Beauty Car Show, ja se kyllä näkyi. 

Paluupäivän aamupäivänä uinnit hotellilla, josta syömään Tallinnan ehdottomasti parhaaseen ravintolaan Rataskaevu 16:sta. I loooove it! Tämä ravintola on parasta mitä Tallinna pystyy tarjoamaan. Ravintolan vessakin antaa huikean elämyksen, ja jonka vuoksi Oscar ei suostunut sinne menemään. Voi pieni. Täältä lähdimme ajamaan Keilan vesiputouksille. Paikka on kaunis, ja siellä on kiva kävellä kun ihmisiä ei ollut paljoa.