Terveisiä Virosta. Vol 2.

Palattiin maanantaina jälleen Viron maalta. Lähdettiin sinne taas extempore mietittyämme mitä sitä tänä kesänä lomalla voisi muuta tehdä. Kreetalle olisi ollut kiva mennä, mutta meillä on jo odottamassa kahden viikon reissu sinne syyskuulle (täytyy tosin koputtaa puuta, että mihin suuntaan tämä korona taas kehittyy), ja nyt heinäkuussa siellä on tosi kuumaa - kuumaa riittää nyt omastakin takaa. Lisäksi Kreikan maahantulosäännöt ovat sellaisia, ettei niihin nyt jaksanut paneutua ja perehtyä sen enempää. Syyskuussa olemme täysrokotettuja, joten toivottavasti se helpottaa kulkemista. 

Lähdettiin siis perjantaina Viroon. Olimme pari yötä Tallinnassa ja yhden yön Pärnussa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi majoitusten pitänyt olla toisin päin, Pärnu on vain niin ihana. 

Tallinnassa majoituimme ensimmäistä kertaa koskaan Swissoteliin joka oli valitettavasti pettymys. Hotelli on jotenkin kylmä ja pimeä ja kolkko vaikka onkin viiden tähden hotelli. Huone, ja oikeastaan koko hotelli kaipaa päivitystä. Spa-osasto oli kylläkin kiva. Tallinnan parhaat hotellit ovat mielestäni Hilton ja Kalev Spa, harmittaa ettemme menneet tällä rahalla Hiltoniin, ensi kerralla sitten (siellä on jopa ilmainen pysäköinti ja aamiainen paras missään). 

Tallinnasta teimme päiväreissun Valasteen vesiputokselle itäiseen Viroon. Vesiputoukselle on Tallinnasta matkaa noin 160 kilometriä. Tie ajaa sinne on todella hyvä ja maisemat on kauniita. Valasteen vesiputous on Viron korkein (30 metriä) ja mielestäni todella kaunis. Putousta pääsee katsomaan metallisia sälepohjaportaita pitkin ja itse en päässyt yhtä kerrosta alemmas kun minua pelotti niin. Vaikka minulla oli siinä kesähelteessä pelkät varvastossut jalkapohjani hikoilivat läpimäriksi, pelotti niin paljon. Mutta on tuo silti huikea. Suosittelen todella lämpimästi käyntiä, ja vesiputouksen näkee varmastikin kaikista parhaiten juurikin sieltä 30 metriä alempaa. Kiva oli katsella vesiputoukselta myös merelle, kun tietää, että toisella puolella siintää Suomi. 

Aivan Valasteen lähellä sijaitsee Ontika Manor jota isännöi Kalle ja Riina Palander. Kävimme heidän luonaan kahvilla ja palvelu oli ohan superhyvää. Ihana oli istua manorin terassilla ja nauttia kesästä. Oscar söi mansikkajäätelöä ja nautti. Kovaa työtä tuollaisen tilan ja majoituspalvelun ylläpito vaatii - sillä tavalla ei käy kateeksi, tuolla varmasti saa raataa vuorokauden ympäri. Mutta kaunista siellä on, enkä ihmettele yhtään, että viihtyvät. Tuolla olisi voinut itsekin majoittautua yhden yön, mutta majatalo oli täynnä - hyvä niin, ja olihan meillä hotelli Tallinnassa. Viihdyin kyllä erittäin hyvin siellä. 

Ontikasta ajelimme pikkuhiljaa takaisin Tallinnaan. Piipahdimme nopeasti Vihula Manorissa jossa viime kesänä vietimme viikonlopun. Paikkaa on selvästi entrattu mikä on tosi hyvä. Olihan tuo silloinkin tosi ihana, mutta esim. valtava roskakasa lasten leikkipaikan vieressä ei hirveästi silmää hivellyt. Samoin spa-osaston yhteyteen ulos oli ilmestynyt poreallas. Olisimme syöneet Vihulassa, mutta he eivät palvele kuin majoittautuvia asiakkaita mikä oli pieni pettymys nälkäisen taaperon ollessa mukana. Pientä pelisilmää olisi voinut olla, mutta tuolla mentiin. Pysähdyinne syömään muutaman kilometrin päähän ja hyvät bologneset söimmekin, 

Sitten matkasimme ihanan kesäiseen Pärnuun. Rakastan Hedon Spa-hotellia siellä. Hotelli sijaitsee rannalla ja siellä on ilmainen pysäköinti. Huoneet on sisustettu kivasti rantahenkeä mukaillen ja spa-osasto on vain kertakaikkiaan upea. Siellä todella viihtyy. Hedonissa ja Pärnun rannalla pääsin vihdoinkin kunnolla lomafiilikseen, olisimmepa voineet olla siellä pitempään. 

Pärnusta takaisin Tallinnaan ajaessamme piipahdimme katsomaan Glehnin linnaa. Linna ympäristöineen on hieno. Erityisesti pidin linnan vieressä olleesta palmuhuoneesta jonka löysimme täysin yllättäen ja odottamatta. Tämä oli todella kiva ja mielenkiintoinen yllätys. Siellä on selvät Game of Thrones-vibat. Linnan ympäristössä on hyvät, kumpareiset lenkkeilymaastot ja maauimalakin siinsi siellä metsän takana