38+2
Ajatukset ja keskustelut miehen kanssa ovat yhä enemmän vauvassa ja tulevassa synnytyksessä. Eilen illalla nukkumaan mennessä miehen käsi oli hellästi vatsan päällä kun vauvalla oli sellainen meno mahassa, että huh. Liikkeet ovat jykeviä muksautuksia ja tuntuu, että venyttely ja pienoinen kääntyily on nyt voimissaan, alkaa tila selvästi toisella olemaan kortilla.
Kävimme neuvolassa viime viikon torstaina, ja seuraava neuvola on jälleen jo ylihuomenna perjantaina. Mietimme torstaina mahtaisiko se jo kenties olla viimeinen neuvolakäynti. Vatsan mitta oli 32.5 senttiä, ja sydämensyke oli rauhallisempi mitä se on aikaisemmin ollut. Syke on siis aina ennen ollut 140 - 150 lyöntiä minuutissa, kun nyt se oli reilu 130. Vatsa on mielestäni laskeutunut ja vauvan pää on tosissaan kiinnittynyt. Kieliikö nämä kaikki mahdollisesta synnytyksestä jo lähiaikoina? Elämme jänniä aikoja. Vaapun menemään kuin ankka ja hengästyn jo pelkästä makuuasennosta.
Mies yllätti minut todella viime lauantaina, ja sain vauvalahjaksi häneltä yllättäen uuden iPhone-puhelimen. Olen päässyt harjoittelemaan puhelimen muotokuvaustoimintoa, joka on aivan huikea. Eilen käydessäni ystäväni luona Hyvinkäällä ajoin auringonkukkapellon ohi. Takaisin kotiinpäin mennessä minun oli aivan pakko pysähtyä sinne kuvaamaan, se oli niin kaunis. Syksy tekee tuloaan kovasti ja tuntui, että ruska oli ryöpsähtänyt juuri eilen aivan kunnolla esille. Nautin vain kun oli niin kaunista ja aurinkoista.
Olen ollut yhtä hymyä vain ja toivon, että loppuraskauden ajan (kuinka kauan se sitten kestääkään) kaikki menisi hyvin. Tämä on ollut niin ihanaa aikaa, etten välttämättä haluaisi tämän edes päättyvän, mutta sehän on täysin mahdotonta.
Kävimme neuvolassa viime viikon torstaina, ja seuraava neuvola on jälleen jo ylihuomenna perjantaina. Mietimme torstaina mahtaisiko se jo kenties olla viimeinen neuvolakäynti. Vatsan mitta oli 32.5 senttiä, ja sydämensyke oli rauhallisempi mitä se on aikaisemmin ollut. Syke on siis aina ennen ollut 140 - 150 lyöntiä minuutissa, kun nyt se oli reilu 130. Vatsa on mielestäni laskeutunut ja vauvan pää on tosissaan kiinnittynyt. Kieliikö nämä kaikki mahdollisesta synnytyksestä jo lähiaikoina? Elämme jänniä aikoja. Vaapun menemään kuin ankka ja hengästyn jo pelkästä makuuasennosta.
Mies yllätti minut todella viime lauantaina, ja sain vauvalahjaksi häneltä yllättäen uuden iPhone-puhelimen. Olen päässyt harjoittelemaan puhelimen muotokuvaustoimintoa, joka on aivan huikea. Eilen käydessäni ystäväni luona Hyvinkäällä ajoin auringonkukkapellon ohi. Takaisin kotiinpäin mennessä minun oli aivan pakko pysähtyä sinne kuvaamaan, se oli niin kaunis. Syksy tekee tuloaan kovasti ja tuntui, että ruska oli ryöpsähtänyt juuri eilen aivan kunnolla esille. Nautin vain kun oli niin kaunista ja aurinkoista.
Olen ollut yhtä hymyä vain ja toivon, että loppuraskauden ajan (kuinka kauan se sitten kestääkään) kaikki menisi hyvin. Tämä on ollut niin ihanaa aikaa, etten välttämättä haluaisi tämän edes päättyvän, mutta sehän on täysin mahdotonta.
