Yli-ihminen ala-kulttuurissa
Luoko Dj teknomusiikin vai teknomusiikki deejiin? Tällä lauseella alkoi elämäni ensimmäinen ja varmasti viimeinen artikkelini vuonna 2000 kauan ennen Love Paraden romahdusta ja sen lopullista hautaamista. Kirjoitin "teknomusiikissa deejiin asema on verrattavissa puolijumalaan. Dj on henkilö, joka vastaa bailujen sisäisestä koreografiasta, ja siksi heistä on tullut ulkomailla jopa suurempia tähtiä kuin perinteisistä artisteista".
Ja näin jatkoin "Teknomusiikki on 1980-luvun lopulla syntynyttä konemusiikkia. Se on sähköisillä kosketinsoittimilla ja digitaaliteknologialla sävellettyä energistä ja nopeatempoista konemusiikkia. Teknomusiikkia on verrattu tietokonevirukseen, joka leviää kaupungista ja maasta seuraavaan. Kirjailija Bruce Einsnerin mukaan teknotapahtumat eli reivit toimivat nuorille siirtymäriittinä maailmaan, jossa teknologian keinoin yritetään luoda uudenlainen yhteisöllisyys ja henkisyys".
Ulkopuolisesta katsottuna tekno on piinaavaa konemaista jumputusta. Sisältäpäin katsovat pitävät sitä ylivertaisena hauskanpitona, isona tanssina ja jotkut jopa uskonnon korvikkeena. Musiikin ohella kyse on vuosia kypsyneestä kulttuurista, johon yhdistyvät musiikki, klubit ja teknologiset fantasiat. Elektronisen tanssimusiikin ympärille on muutamassa vuodessa kehittynyt kiinnostava elämäntapa- ja alakulttuuri.
Vajaassa vuosikymmenessä marginaalisesta reunailmiöstä on kehittynyt dynaaminen liike ja keskeinen osa 1990-luvun populaarikulttuuria, ja meno vaan paranee. Teknomusiikin maailmanvalloitus todentui suurin piirtein samaan aikaan kun Berliinin muuri murtui. Ei ole sattuma, että Berliinistä on Lontoon ohella kehittynyt Euroopan merkittäviä teknokeskuksia.
Väitetään, että tämän päivän nuoriin elektroninen tanssimusiikki on vaikuttanut enemmän kuin mikään muu, minuun ainakin. Musiikki- ja huviteollisuudelle tekno on pelastus. Mutta, onko musiikki- ja huvibisnes itsensä teknon tuho? Mitalilla on toinenkin puolensa. Teknon suosion myötä kaupallisuudesta on muodostunut yhteisön sisäinen ongelma. Tiskijukkien alakulttuurina musiikki on jo kauan sitten muuttunut hyvin organisoiduksi pienteollisuudeksi. Tupakkayhtiö Phillip Morris sponsoroi kesällä kahta suuren luokan kulttuuritapahtumaa, Kasselin Documentoa ja Berliinin Love Paradea. Maydayn pääsponsorina olivat Music Tv ja Marlboro.
Lisäksi huumeet ja "ilopillerit" yhdistetään liiankin usein näihin tapahtumiin. On totta, että marginaalinen osa tämän musiikin ystävistä näin tekeekin, mutta niin tekevät yhtälailla hevipiireissäkin."
Ja vähäsen sanastoa: ACID Teknon isoserkku Atlantin takaa, Detroitin teollinen isoserkku. BIFFFF Savukoneen sinkauttama eroottinen tuhahdus keskelle tanssilavaa. BPM Beats Per Minute. Erittäin yleinen nopeusyksikkö, jolla musiikki luokitellaan eri nopeuskasteihin. 130 bpm alkaa olla jo tanssittavaa, 150 lähestyy kunnon aerobickiä. Nopein tiedossa oleva, vielä jotenkuten tanssittava teknobiisi on tavoittanut 200 bpm:n rajan. BIISEKVENSSI Yhdistellään monta biisiä peräkkäin ja tehdään niin sanottu setti. DJ Perinteisesti se ravintolan laiska ja narsistinen tiskijukka, Disc Jockey, Vibojen luoja syntetisaattorikoneiston robottiosa. HARDCORE teknon nopein ja rajuin suuntaus. HOUSE Yleisnimitys 80- luvun puolivälissä syntyneelle uudelle tanssimusiikille, joka korostaa liikettä ja energiaa hauskanpidon bensiininä. KILO On tuhat wattia ja bailujen järjestäjän alituinen painajainen. Yhtä kiloa vastaa tavallisesti yksi Upo Pesukarhun kokoinen p / a-kaiutin. Jo muutama kilo riittää loistavasti kuulovammaan, mutta vasta 8 - 16 kilolla päästään ylempään keskisarjaan. KRAFTWERK Ilman saksalaisten ydinvoimalaa tuskin olisi teknoakaan. MIX Digitaalisen ajan syntsacocktail. Onnistunut miksaus on teknokultturin alkemia ja kuninkuuslaji. Alkuaineet sekoitetaan tietokoneen muistissa, kemiallinen dna luodaan miksaajan aivoissa. REMIX Biitin sähkömagneettinen uudelleenkierrätys.
Ja näin jatkoin "Teknomusiikki on 1980-luvun lopulla syntynyttä konemusiikkia. Se on sähköisillä kosketinsoittimilla ja digitaaliteknologialla sävellettyä energistä ja nopeatempoista konemusiikkia. Teknomusiikkia on verrattu tietokonevirukseen, joka leviää kaupungista ja maasta seuraavaan. Kirjailija Bruce Einsnerin mukaan teknotapahtumat eli reivit toimivat nuorille siirtymäriittinä maailmaan, jossa teknologian keinoin yritetään luoda uudenlainen yhteisöllisyys ja henkisyys".
Ulkopuolisesta katsottuna tekno on piinaavaa konemaista jumputusta. Sisältäpäin katsovat pitävät sitä ylivertaisena hauskanpitona, isona tanssina ja jotkut jopa uskonnon korvikkeena. Musiikin ohella kyse on vuosia kypsyneestä kulttuurista, johon yhdistyvät musiikki, klubit ja teknologiset fantasiat. Elektronisen tanssimusiikin ympärille on muutamassa vuodessa kehittynyt kiinnostava elämäntapa- ja alakulttuuri.
Vajaassa vuosikymmenessä marginaalisesta reunailmiöstä on kehittynyt dynaaminen liike ja keskeinen osa 1990-luvun populaarikulttuuria, ja meno vaan paranee. Teknomusiikin maailmanvalloitus todentui suurin piirtein samaan aikaan kun Berliinin muuri murtui. Ei ole sattuma, että Berliinistä on Lontoon ohella kehittynyt Euroopan merkittäviä teknokeskuksia.
Väitetään, että tämän päivän nuoriin elektroninen tanssimusiikki on vaikuttanut enemmän kuin mikään muu, minuun ainakin. Musiikki- ja huviteollisuudelle tekno on pelastus. Mutta, onko musiikki- ja huvibisnes itsensä teknon tuho? Mitalilla on toinenkin puolensa. Teknon suosion myötä kaupallisuudesta on muodostunut yhteisön sisäinen ongelma. Tiskijukkien alakulttuurina musiikki on jo kauan sitten muuttunut hyvin organisoiduksi pienteollisuudeksi. Tupakkayhtiö Phillip Morris sponsoroi kesällä kahta suuren luokan kulttuuritapahtumaa, Kasselin Documentoa ja Berliinin Love Paradea. Maydayn pääsponsorina olivat Music Tv ja Marlboro.
Lisäksi huumeet ja "ilopillerit" yhdistetään liiankin usein näihin tapahtumiin. On totta, että marginaalinen osa tämän musiikin ystävistä näin tekeekin, mutta niin tekevät yhtälailla hevipiireissäkin."
Ja vähäsen sanastoa: ACID Teknon isoserkku Atlantin takaa, Detroitin teollinen isoserkku. BIFFFF Savukoneen sinkauttama eroottinen tuhahdus keskelle tanssilavaa. BPM Beats Per Minute. Erittäin yleinen nopeusyksikkö, jolla musiikki luokitellaan eri nopeuskasteihin. 130 bpm alkaa olla jo tanssittavaa, 150 lähestyy kunnon aerobickiä. Nopein tiedossa oleva, vielä jotenkuten tanssittava teknobiisi on tavoittanut 200 bpm:n rajan. BIISEKVENSSI Yhdistellään monta biisiä peräkkäin ja tehdään niin sanottu setti. DJ Perinteisesti se ravintolan laiska ja narsistinen tiskijukka, Disc Jockey, Vibojen luoja syntetisaattorikoneiston robottiosa. HARDCORE teknon nopein ja rajuin suuntaus. HOUSE Yleisnimitys 80- luvun puolivälissä syntyneelle uudelle tanssimusiikille, joka korostaa liikettä ja energiaa hauskanpidon bensiininä. KILO On tuhat wattia ja bailujen järjestäjän alituinen painajainen. Yhtä kiloa vastaa tavallisesti yksi Upo Pesukarhun kokoinen p / a-kaiutin. Jo muutama kilo riittää loistavasti kuulovammaan, mutta vasta 8 - 16 kilolla päästään ylempään keskisarjaan. KRAFTWERK Ilman saksalaisten ydinvoimalaa tuskin olisi teknoakaan. MIX Digitaalisen ajan syntsacocktail. Onnistunut miksaus on teknokultturin alkemia ja kuninkuuslaji. Alkuaineet sekoitetaan tietokoneen muistissa, kemiallinen dna luodaan miksaajan aivoissa. REMIX Biitin sähkömagneettinen uudelleenkierrätys.
Kommentit
Lähetä kommentti