Sandy

Olen käynyt vilkasta kirjeenvaihtoa New Jerseyn Morganvillessa asuvan tuttavani kanssa Sandy-myrskyn aikana ja sen jälkeen. Ystäväni perheineen joutuivat elämään viikon ilman sähköä myrskyn jälkeen. Kuvitelkaa omalla kohdallanne, millaista on elää viikko ilman sähköä.

Oli ollut kuulemma hurjaa ulkoiluttaa koiraa fikkarin kanssa sysimustassa illassa pilkkopimeässä, ei katuvaloja ei yhtään mitään. Ystäväni istui illat sängyssä kolmen täkin alla vaatteet päällä ja katseli seiniä ajan kuluksi. Heille ei onneksi tapahtunut mitään vaikka kaupunki on edelleenkin sekaisin. Ystäväni tuskaili myrsyiltana tuulen voimistuessa, että ei se mitään jos sähköt menee, mutta jos noita metsikön katkenneita puita alkaa tulla seinistä sisälle niin sitten on huono juttu. Sen jälkeen en kuullut hänestä viikkoon.

Viime sunnuntaina onneksi putkahti viesti jossa kerrottiin kaiken olevan heillä hyvin.Ystäväni oli huutanut ja tanssinut sähköjen ilmaannuttua viikon perästä. Hyvin ei ole asiat kaikilla. New Yorkiin matkanneet maratoonarit tuskailevat kaupungissa kun maratooni peruttiin. Pieni kuusivuotias poika New Jerseyssä tuskailee sitä kun hänellä ei ole enää kotia. Joutuu olemaan siskonsa vaatteet päällä kun häneltä meni ihan kaikki. Siellä ovat ihmiset menettäneet talojaan tulvaan ja tuuleen. Ihmisiä on kuollut.

Kuvat omasta kamerasta viikko ennen Sandy-myrskyä

Ihmiset tappelevat bensasta. Huoltoasemalle on kahden tunnin jono, jotta saa edes pienen tilkan polttoainetta. Ruokakaupassa on hyllyjä tyhjinä ja ihmiset tappelevat sielläkin. Tuo pieni poika asuu tällä hetkellä perheensä kanssa ystäväni tuttavan luona. Minua kosketti tämä. Miten tässä voisi edes jotenkuten auttaa?

 

Tällainen parin tunnin myrsky oli 31.7.2012. Oltiin tuolloin onneksi musikaalissa.

Ihmeteltiin vain ennen musikaaliin menoa ihan hirveän kovaa tuulta.