Money talks

Empä ole ehtinyt tahi jaksanut kirjoitella tänne pieneen hetkeen. Arki rullaa omalla painollaan, tai siis sellaista vauhtia että hyvä kun itse pysyy perässä. Ihan hyvä näin koska kuulu sanontakin menee - vierivä kivi ei sammaloidu. Muhun toi ei kyllä päde..

Erehdyin katsomaan viime viikolla Erilaiset äidit-ohjelman ja lieveästi sanottuna nousi niskavillat pystyyn. Ohjelmassa esiintynyt viisilapsinen perhe, tarkemmin sanottuna kuusilapsinen, yksi lapsista on sijoitettuna antoi kasvot sossupummiudelle kaikessa komeudessaan. Pointtini tässä ei ole se, että onko kyseessä jokin marginaaliryhmä taikka kantaväestö joka tätä harrastaa vaan asenne, että sossu kyllä elättää ja töihin ei ole pakko mennä, lisääntyä voi ja yhteiskunta maksaa senkin. Ja sossuhan maksaa. Tänä aamuna minun olisi niin mieli jäädä kotiin sinne ihanan lämpimän peiton alle, mutta ei. Se on hankittava särvintä sinne leivän päälle.  En tiedä kärjistettiinkö ohjelmassa asioita, saako sossun asiakas ostaa viipalejuustoa ja puhua iPhonella.. Provosoitiinko tässä tätä aihetta vai oliko tuo ihan in real life? En tiedä. Voin kyllä hyvillä mielin sanoa, että esimerkki löytyy kotoota. Ja minä toivon antavani omille ja miehen lapsille sen esimerkin että opiskelu ja sen jälkeen työ on se juttu.

Kyllä meilläkin edelleen luullaan, että se raha kasvaa puussa mutta välillä pitää ottaa luuloja pois. Kesällä voi hankkia omaa rahaa ja kunhan tuosta vielä vähän vanhetaan niin muinakin aikoina. Minä äitinä olen huolentimassa että sinne kouluun mennään eikä jäädä lusmuamaan kotiin.