3./KTR 12

Olen ollut aivan ällikällä lyötynä kun olen selvittänyt isoäitini Lahjan ensimmäisen aviopuolison Yrjön vaiheita talvi- ja jatkosodassa. Vietimme juhannuksen Imatralla ja tein pienen varaslähdön Rautjärvelle ja Simpeleelle kerran nuo siinä suhteellisen lähellä olivat. 

Yrjö kuului talvisodassa 12. divisioonaan ja siellä rykmenttiin 3./KTR 12. Yrjö on toiminut hevosvetoisen tykin (4-6 hevosta) ajomiehenä, "ratsurina" eli ratsastaen ohjastanut tuota tykkiä vetävää hevosjoukkoa. 

Kahdennentoista divisioonan joukkojen perustaminen käynnistettiin 6.10.1939 annetulla käskyllä. Perustaminen toteutettiin Savonlinnassa toimineen Karjalan sotilasläänin johdolla. Joensuun Sotilaspiiri vastasi Jalkaväkirykmentti 36:n ja III/Kenttätykistörykmentti 12:n perustamisesta.

Divisioona on sama johon legendaksi luokiteltu tarkka-ampuja "valkoinen kuolema" Simo Häyhä kuului (jalkaväkirykmentti 34). Yrjö ja Simo ovat molemmat Rautjärven poikia. Simo Häyhä tappoi talvisodan aikana tiettävästi 542 puna-armeijan sotilasta. Yhtenä päivänä, 21.12.1939  hän teki ennätyksen kaataen 25 neuvostosotilasta ja palaten korsuun sanoi lyhyenlännästi muille siellä olleille "kakskytviis". 

12. divisioona taisteli Kollaalla Laatokan Karjalassa. Jälkipolvet muistavat taistelusta sanonnan "Kollaa kestää". Kerrotaan, että kenraalimajuri Woldemor Hägglund kysyi luutnantti Aarne Juutilaiselta "kestääkö Kollaa?", johon Juutilainen oli vastannut "kyllä kestää, ellei käsketä juoksemaan". Suomi hävisi talvisodan, mutta Kollaan rintama säilyi Laatokan Karjalassa kestäen sodan loppuun saakka. Suomi voitti Kollaalla puna-armeijan. Toisen tarinan mukaan sodan viimeisimpinä päivinä taisteluissa kaatunut luutnantti ja entinen Olympiamitalisti Martti Uosukainen oli juuri ennen kuolemaansa viimeisinä sanoinaan sanonut "Muistakaa, että Kollaa kestää". 

Kollaan vahvuuksina Suomen puolella oli yksi divisioona (juurikin 12. divisioona) kun neuvostoliitolla taas oli neljä divisioonaa. Suomen tappiot siellä olivat 1500 kaatunutta kun neuvostoarmeijaa kaatui 8000 henkeä. En tiedä paljonko yksi divisioona käsittää määrävahvuutta, mutta olen lukenut, että Kollaalle juna olisi kulkenut 46 kertaa vieden sotilaita rintamalle. Tietääkö kukaan? 

Tästä linkistä pääsee lukemaan 12. divisioonan vaiheita talvisodassa melkein päivälleen. Pahimmillaan pakkasta on tuolloin ollut -42 asetta. Rintamalla on koettu kovaa pakokauhua useasti ja sen tiimoilta ollaan peräännytty, mutta myös tultu vahvasti takaisin. Talvisota alkoi 7.12.1939 ja päättyi 13.3.1940. Simo Häyhä haavoittui vakavasti hieman ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 ja hänet leikattiin tämän johdosta 26 kertaa. Sotaan lähtiessään Häyhä oli sanonut perheelleen "tää on meiän maa, naapuri kertoi". Jatkosodan syttyessä Häyhä olisi halunnut taistelemaan, mutta hänen pääsynsä rintamalle evättiin loukkaantumisensa vuoksi. Päästyään sairaalasta Häyhä jäi viljelemään kotitilaansa jatkosodan ajaksi. Rauhanteossa Suomi luovutti lähes puolet Rautjärvestä. Tila jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. 

Yrjö palveli talvisodassa

9.10.1939-10.11.1939 (3. KTR 12)

11.11.1939-13.1.1940 (SotaS)

14.1.1940-11.2.1940

12.2.1940-13.3.1940

ja jatkosodassa:

10.6.1941-6.7.1941 (23. rajakompania) Kaatui, siunattiin ja haudattiin. 

Yrjö on haudattu Simpeleen sankarihautausmaalle, hautaan numero 70. Isoäitini Lahja sai Mannerheimilta suruadressin ja ristin. Isoäitini säilytti näitä melkein koskemattomina elämänsä loppuun saakka, jollon risti ja adressi luovutettiin vuonna 2004 kuoleelle enolleni Einolle. 

Kävin nyt viikolla Kollaa ja Simo Häyhä-museossa jossa on nimilistat mm. juurikin 13./KTR 12 talvisodassa taistelleista kaikkien jalkaväkirykmenttien lisäksi. Nimilistoilta ei löytynyt Yrjön nimeä, kuin ei monen muunkaan. Käyntini yhteydessä Yrjön nimi ja tiedot luvattiin lisätä listalle. Tutkimme yhdessä Yrjön sotilaskantakorttia ja niitten tietojen perusteella hänen nimensä pääsee ylös.