Kultaranta

Maanantaina 8.9.2025 otin töistä saldovapaata, ja lähdin ajamaan kohti Naantalin Kultarantaa, presidentin kesäasuntoa. Avoimien ovien päivästä tiedotettiin vain viikkoa ennen, joten sikäli tuli kiire pohtia, saankohan vapaata ylipäätänsä järjestetyksi, mutta hyvinhän se onnistui. Päätös oli oikea, ilma oli suorastaan upea. Aurinko paistoi ja oli melkein helteistä. 

Saavuin Kultarantaan päivällä puoli yhden aikaan ja sain kierrokseni päätökseen klo 14.30. Jonottamiseen meni kaikista pisin aika, mutta ihmiset olivat hyvällä tuulella ja oli kiva jutella  muitten jonottajien kanssa niitä näitä. Tosin puolessa välissä jonoa meidät kiilattiin ja vieressäni ollut pappa ei oikein tästä tykännyt. Hän ei sanonut mitään, mutta kääntyi katsomaan kohti minua tuon tuosta sellainen kysyvä ilme kasvoillaan. Kun pääsimme vartijan kohdalle, sanoi tämä pappa näistä kiilaajista tälle, jolloin toinen kiilaajista meinasi ottaa hertsiä. Vaimonsa sai rauhoitella miestään siinä, mikä oli aika surkuhupaisaa. Mutta se siitä, aina näitä riittää.

Kultarannan puutarha on aivan valtavan kaunis. Noustessamme tietä myöten ylemmäs kohti graniittilinnaa näkymä merelle avautui kunnolla ja se näky oli huikea. Kyllä Suomen presidentin kelpaa. 

Itseäni kiinnosti aivan erityisesti oman työni puolesta juurikin presidentin työhuone, jota tavallinen kansa pääsi katsomaan tiettävästi ensimmäistä kertaa. Siellä oli edustuskukat hienosti sohvapöydällä, ja saapuvalle sekä lähtevälle postille oli omat nahkaiset laatikkonsa presidentin työpöydällä - mutta missä sihteerin huone? Ehkei Kultarannassa ole sellaista.