Vaipaton poika

Kuin vaihvihkaa ja huomaamatta meillä vietettiin sunnuntaina 3.10. ensimmäinen täysin vaipaton päivä. Se oli se päivä kun minä makasin kuumeessa sohvalla. Meidän poika on nyt virallisesti päiväkuiva. Tämä kaikki on sujunut ihmeen hyvin kun poika vain ymmärsi mikä on jutun juoni. Ja se juoni selkiytyi hänelle aivan yks’ kaks kuin sormia napsauttaen. Meidän neuvolaterveydenhoitaja oli tässä asiassa niin oikeassa, ei pojan kanssa olisi kannattanut edes ajatella koko potta-asiaa ennen kolmea ikävuotta. Pidin tätä ajatusta hieman erikoisena, mutta oikeaan osui. 

Olen onnellisen siitä, että tämä onnistui kotona eikä päiväkodissa, toki päiväkodissa tätä on paljon harjoiteltu. On ihana olla osallisena näin tärkeässä onnistumisen asiassa. 

Ja voi miten polleana meillä ollaan. Poika aivan haltioissaan esittelee tuotoksiaan ja me vanhemmat ihastelemme. Oscar osaa kertoa koska pissattaa ja huutaa tyhjentämään pottaa kun tarpeet on tehty. Hän niin tyytyväisenä seisoo vieressä ja voin melkein kuulla pienen sisäisen myhäilynsä. Ja kyllä me kehutaan, tässä on myös ostettu palkinnoksi jo muutama bussikin. 

Meidän iso poika.