Taajuutena Happoradio

Minut on tutustutettu hyvien ystävieni toimesta bändiin nimeltä Happoradio. Miten en ole ennen tiennyt tuosta bändistä oikeastaan yhtään mitään? Why! Nyt on kolmas keikka plakkarissa ja neljättä pukkaa - ei paha ollenkaan.

 

Ekan livekokemuksen sain Happoradiosta akuistisen keikan merkeissä Helsinki G Livelabissa elokuussa. Keikka oli muuten jees, mutta olimme hieman liian myöhään liikkeellä joten konsertista saimme nauttia tilan perällä ja ahtaasti. Ei sitä voinut kuitenkaan kuin ihailla solisti Aki Tykin riimejä ja Haapasalon kitaransoittoa. Koska olimme niin perällä, en huomannut seurata kosketinsoittaja Klaus Suomisen hypnoottista liikehdintää pianon äärellä, jota olen onneksi päässyt seuraamaan toisilla keikoilla.

 

Olen ollut aivan haltioissani tutustuessa Happoradion tuotantoon. Biisin Ihan hyvät ihmiset olen kuunnellut kohta puhki, tosin veikkaan etten kyllästy siihen ikinä. Se on vaan niin täydellinen. Toinen kappale, joka riipaisi syvältä ja kovaa, on Ihan rauhassa. Myös Häävalssi mollissa on ihan tosi huippu. On myös monia, monia muita.

 

Viimeisimmällä keikalla 14.10. Helsingin Pressan yökerhossa pystyi aistimaan, että bändin jäsenet oli siellä mukana ihan täysillä ja heillä oli hauskaa, tykitys oli sen verta kova. Ystäväni ovat kierrelleet bändin keikoilla tiiviisti vuodesta 2004 lähtien ja yksi heistä, viime Sellon soittosalin konsertin missannut, toimitti matkaltaan bändille pullollisen punaviiniä. Tämä pullo pääsi Instagramiin kuvaan Egotripin Mikki Kausteen kanssa, joka yritti avata luonnonkorkkista korkkia kengän avulla. Siellä on hyvät kertomukset tapahtumien kiertokulusta, sitä tarina ei kerro saivatko he koskaan pulloa auki, hah.