Tips to New York
Viime aikoina on ystävien keskuudessa ollut enemmän ja vähemmän matkaa New Yorkiin ja minulta on kyselty paljonkin neuvoja. Ajattelin tehdä tästä asiasta ihan oman postauksen, jos tästä voisi olla vaikka muillekin hyötyä.
Yleisesti New York on minulle City Number One. Minulta hyvin usein kysytään miksi matkustan sinne yhä uudelleen ja uudelleen. Vastaus on, että New York on kertakaikkiaan ihan oma maailmansa. Sen ihmiset superystävällisiä ja kaupungin mahdollisuudet ovat rajattomat. Jos jotakin tuolta ei löydy niin sitten ei löydy mistään. Olet aina tervetullut ihan vain ihailemaan yli 50 000 dollarin koruja Tiffanylle, koska et näe niitä missään muualla. Asiakaspalvelijoilla ei ole tuolla moitteen sanaa. Samaan aikaan kaupungissa on suuri asunnottomien ongelma, mutta pakkasilla ei ketään jätetä ulos. Kaupunki on niin mieletön, suorastaan rakastan sitä.
En koskaan unohda sitä kun matkustin (yksin) ensimmäistä kertaa New Yorkiin. Vaapuin lippujen ja lappujeni sekä matkalaukun kanssa ohi maahantuloselvityksen ja passintarkastuksen, oli hilkulla etten tiputtanut koko asiakirjaläjää maahan joka kädessäni oli, mutta selvisin. Tuon koko taiteiluepisodin näki (taikka huvittuneena seurasi) paikallinen lentokenttäpoliisi ja tokaisi minulle ohi mennessäni "You made it!" Ja totta hemmetissä, niin tein. Mies matkusti bisnesluokassa (onnekas upgreidattiin). suoralla Finnairin lennolla ja minä tulen jollakin välilaskullisella puolalaisella lentoyhtiön koneella Varsovan kautta, huh!
No niihin minun vinkkeihini. Taksi kannattaa unohtaa Kennedyn kentällä kokonaan. Lentoasemalta pääsee Times Squarelle 40-50 minuutissa tosi näppärästi ensin Sky Trainilla Jamaica Centerin metroasemalle, josta jatketaan sinisellä E-metrolla downtownin suuntaan esim. juuri Times squarelle. Air Train kiertää kaikki kahdeksan JFK:n terminaalia ja aina jossakin kohtaa tulee vastaan Jamaica Centerin asema. Matka maksaa 5 dollaria ja se maksetaan lippuautomaattiin vasta Jamaica Centerissä. Maksuautomaateista selvittyä suunnataan metroa kohti. Siihen tepsii kävely suoraan niin pitkälle, juna-aseman yli, kun vastaan tulee kaksi isoa hissiä. Vieressä on myös rullaportaat mutta ne kannattaa unohtaa matkalaukkujen kanssa. Hissit ovat hitaat, mutta kyllä ne liikkuu. Hissillä mennään ihan alas saakka kolmen kerroksen verran ja Vóila, olet metroaseman portilla. Hyvällä onnella kohdalle osuu nopeampi expressvuoro, jolla matka taittuu vieläkin nopeammin. Express-vuoro jättää parit asemat matkan varrella väliin. Täytyy sanoa, että väsyneenä lennosta saattaa pienoinen kulttuurishokki kohdata metrossa. Voi olla, että juuri sinä olet sen vaunun ainoa valkoihoinen. Ihmiset keskustelevat ääneekkäästi, eikä tiedä minne katsella. Silloin on hyvä seurata jonkin metro-oven yläpuolella olevaa sijaintikarttaa, joka näyttää pääteaseman ja missä ollaan milloinkin menossa. Metrossa myös kuulutetaan asemat. Hyvällä onnella saat matkaa viihdyttämään hetkeksi aikaa paikallisia nuoria tanssijoita taikka laulajia, enimmäkseen matka sujuu seuraten nuokkuvia ihmisiä joilla pääosin kaikilla kuulokkeet korvilla.
Aikaero on seitsemän tuntia. Sen kyllä huomaa seuraavana aamuna paikan päällä kun ei aamuneljän jälkeen tahdo nukuttaa enää ei sitten millään. Koittaa vain päästä mahdollisimman nopsaan paikalliseen aikaan kiinni niin kyllä se siitä jo viimeistään kolmantena päivänä helpottaa. Suomesta kannattaa ostaa mukaan adapteri pistorasiaa varten, jottein sen etsimiseen tuhraudu paikan päällä aikaa. Koskaan matkoillani en ola tainnut saada ladattua esim. kännykkää täyteen 100 % saakka, sähköä saa tuolta jotenkin löyhästi. Majoitusta on kaupungissa jos jonkinlaista ja riippuu sesongista joutuuko esim. hotellista maksamaan enemmän vain vähemmän. Huoneita saa joko omalla kylpynuoneella taikka yhteisellä. En suosittele omalta kokemukseltani tätä. Meillä kylppäri sijaitsi kerrosta alempana eikä se keskellä yötä ollut herkkua. Olen majoittunut myöskin huoneistossa kahden ystäväi kanssa. Tämä oli ihan huippuratkaisu, tosin New Yorkissa ei ole laillista vuokrata asuntoa alle 30 päiväksi
Mitä nähtävyyksiä suosittelen New Yorkissa. Ehdottomasti Top of the Rock on kokemuksen arvoinen. Täältä Rockefeller Centerin huipulta näkee koko Manhattanin kaikkiin ilmansuuntiin mukaan lukien Empire State buildingin lintuperspektiivistä. Liput kannattaa ostaa etukäteen netistä, jotta välttää jonotuksen.
United Nations on kokemus. Ei sitä oikeasti käsitä mitä he tekevät hädässä olevien ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi ellei tuolla käy. Arvostan todella työtä jota Yhdistyneissä Kansakunnissa tehdään. Tänne joutuu ostamaan liput ennakkoon netistä jollekin tietylle kierrokselle. Niitä ei voi ostaa paikan päältä.
Tottakai nähtävää New Yorkissa on vaikka kuinka, Empire State Building on hieno kokemus kuin World Trad Centerissä käynti. Brooklyn Bridge on aivan mahtava kävellä kokonaan yli ja Wall Street on huima, tosin alue yllättää pienuudellaan. Vapauden patsas kannatta tsiigata ilmaiselta Long Islandin laivakyydiltä. Lauttoja kulkee puolen tunnin välein mennen tullen.
En koskaan unohda sitä kun matkustin (yksin) ensimmäistä kertaa New Yorkiin. Vaapuin lippujen ja lappujeni sekä matkalaukun kanssa ohi maahantuloselvityksen ja passintarkastuksen, oli hilkulla etten tiputtanut koko asiakirjaläjää maahan joka kädessäni oli, mutta selvisin. Tuon koko taiteiluepisodin näki (taikka huvittuneena seurasi) paikallinen lentokenttäpoliisi ja tokaisi minulle ohi mennessäni "You made it!" Ja totta hemmetissä, niin tein. Mies matkusti bisnesluokassa (onnekas upgreidattiin). suoralla Finnairin lennolla ja minä tulen jollakin välilaskullisella puolalaisella lentoyhtiön koneella Varsovan kautta, huh!No niihin minun vinkkeihini. Taksi kannattaa unohtaa Kennedyn kentällä kokonaan. Lentoasemalta pääsee Times Squarelle 40-50 minuutissa tosi näppärästi ensin Sky Trainilla Jamaica Centerin metroasemalle, josta jatketaan sinisellä E-metrolla downtownin suuntaan esim. juuri Times squarelle. Air Train kiertää kaikki kahdeksan JFK:n terminaalia ja aina jossakin kohtaa tulee vastaan Jamaica Centerin asema. Matka maksaa 5 dollaria ja se maksetaan lippuautomaattiin vasta Jamaica Centerissä. Maksuautomaateista selvittyä suunnataan metroa kohti. Siihen tepsii kävely suoraan niin pitkälle, juna-aseman yli, kun vastaan tulee kaksi isoa hissiä. Vieressä on myös rullaportaat mutta ne kannattaa unohtaa matkalaukkujen kanssa. Hissit ovat hitaat, mutta kyllä ne liikkuu. Hissillä mennään ihan alas saakka kolmen kerroksen verran ja Vóila, olet metroaseman portilla. Hyvällä onnella kohdalle osuu nopeampi expressvuoro, jolla matka taittuu vieläkin nopeammin. Express-vuoro jättää parit asemat matkan varrella väliin. Täytyy sanoa, että väsyneenä lennosta saattaa pienoinen kulttuurishokki kohdata metrossa. Voi olla, että juuri sinä olet sen vaunun ainoa valkoihoinen. Ihmiset keskustelevat ääneekkäästi, eikä tiedä minne katsella. Silloin on hyvä seurata jonkin metro-oven yläpuolella olevaa sijaintikarttaa, joka näyttää pääteaseman ja missä ollaan milloinkin menossa. Metrossa myös kuulutetaan asemat. Hyvällä onnella saat matkaa viihdyttämään hetkeksi aikaa paikallisia nuoria tanssijoita taikka laulajia, enimmäkseen matka sujuu seuraten nuokkuvia ihmisiä joilla pääosin kaikilla kuulokkeet korvilla.
Aikaero on seitsemän tuntia. Sen kyllä huomaa seuraavana aamuna paikan päällä kun ei aamuneljän jälkeen tahdo nukuttaa enää ei sitten millään. Koittaa vain päästä mahdollisimman nopsaan paikalliseen aikaan kiinni niin kyllä se siitä jo viimeistään kolmantena päivänä helpottaa. Suomesta kannattaa ostaa mukaan adapteri pistorasiaa varten, jottein sen etsimiseen tuhraudu paikan päällä aikaa. Koskaan matkoillani en ola tainnut saada ladattua esim. kännykkää täyteen 100 % saakka, sähköä saa tuolta jotenkin löyhästi. Majoitusta on kaupungissa jos jonkinlaista ja riippuu sesongista joutuuko esim. hotellista maksamaan enemmän vain vähemmän. Huoneita saa joko omalla kylpynuoneella taikka yhteisellä. En suosittele omalta kokemukseltani tätä. Meillä kylppäri sijaitsi kerrosta alempana eikä se keskellä yötä ollut herkkua. Olen majoittunut myöskin huoneistossa kahden ystäväi kanssa. Tämä oli ihan huippuratkaisu, tosin New Yorkissa ei ole laillista vuokrata asuntoa alle 30 päiväksi
Mitä nähtävyyksiä suosittelen New Yorkissa. Ehdottomasti Top of the Rock on kokemuksen arvoinen. Täältä Rockefeller Centerin huipulta näkee koko Manhattanin kaikkiin ilmansuuntiin mukaan lukien Empire State buildingin lintuperspektiivistä. Liput kannattaa ostaa etukäteen netistä, jotta välttää jonotuksen.
United Nations on kokemus. Ei sitä oikeasti käsitä mitä he tekevät hädässä olevien ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi ellei tuolla käy. Arvostan todella työtä jota Yhdistyneissä Kansakunnissa tehdään. Tänne joutuu ostamaan liput ennakkoon netistä jollekin tietylle kierrokselle. Niitä ei voi ostaa paikan päältä.
Tottakai nähtävää New Yorkissa on vaikka kuinka, Empire State Building on hieno kokemus kuin World Trad Centerissä käynti. Brooklyn Bridge on aivan mahtava kävellä kokonaan yli ja Wall Street on huima, tosin alue yllättää pienuudellaan. Vapauden patsas kannatta tsiigata ilmaiselta Long Islandin laivakyydiltä. Lauttoja kulkee puolen tunnin välein mennen tullen.
Olisi jotenkin vajaa kokemus New Yorkissa käynti, jos ei sijoita matkalle mukaan käyntiä musikaalissa taikka teatteriesityksessä. Broadwayn tarjonta on päätä huimaava. Olen joka kerta ostanut netistä liput johonkin esitykseen, tutkin hyvin tarkkaan Broadway-sivuston Celebs on Stage-osion. Täten on tullut nähtyä Al Pacino, Daniel Craig, Orlando Bloom, Ian McKellen, Patrick Stewart, Scarlet Johansson, Matthew Broderick ja Sarah Jessica Parker. Lippuja kannattaa katsastaa myöskin Telecharge-sivustolta, olen oikeasti säästänyt satasia ja silti saanut eturivin paikkoja.
Lippuja korismatseihin ja konsertteihin kannattaa tsekata Madison Sqare Gardenin ja Barclays Centerin sivuilta. Joulun aikaa kannattaa tsekata Radio City Hallin tarjonta, voin todella suositella Christmas Spectacular-showta elävine kameleineen ja aaseineen. Melkein itkin esityksen lopussa.
Sarah Jessica Parker asuu in real life Charles Street 59:ssä Greenwich Villagessa.
Talon toisella puolella sijaitsee Perry Street 66, jossa sinkkuelämää-sarjan Carrie asui :) Portaat huomaa kyllä, niihin on laitettu kettingit ja keräyslipas huono-osaisille lemmikeille.
Kommentit
Lähetä kommentti