Kalimera

Ihana, kuuma, upea ja rentouttava lomaviikko takana. Kyllä Kreeta vaan osaa antaa ja tarjota mitä mahtavimpia puitteita lomailuun.

Kuulu Balosin laguuni. Kuva otettu Gramvousan saaren rannalta. Gramvousan saari on täynnä vanhan Venetsialaisten linnoituksen raunioita. 

Gramvousan saarelle pääsee ainoastaan tällaisella isolla turistilaivalla joka tekee koko päivän kestävän reissun yhdessä Balosiin. 

Kuva otettuna ylhäältä 137 metristä Venetsialaiselta linnoitukselta. Ihan jees oli nousta jyrkkää kinttupolkua pitkin ylös (Stadionin torni on 70 m, ja kokeiltaa kävellä sinne ylös ja vähän enemmänkin) Alaspäin tullessa reidet huusi hoosianna ja olivatkin sitten koko loppuloman aivan jumissa. Mietin miten ihmeessä ennenmuinoin ihmiset ovat ylipäätänsä saaneet rakennettua tällaisiin paikkoihin mitään linnoituksia kun se ylösnouseminenkin oli sellainen että huh huh. 

Rantakoira Falassarnan rannalla. Falassarnan ranta on yksi Kreetan suosituimmista paikallisten mielestä ja koittavatkin vähän varjella sitä turisteilta. Mekin miehen kanssa viime kerralla eksyttiin sinne ihan vahingossa ja hyvä niin. Tämä koira oli aika huisi näky. Rantahiekka oli niin kuumaa, että tämä koirakin ihmisten joukossa pomppi uimaveteen viilentämään tassujaan. 

Elafonisin ranta Kreetan eteläpuolella. Elafonisin rannalla on tarina joka on kirjattuna historian kirjoihin. Sadoittain vanhuksia ja lapsia sekä muutama aseistettu mies pakenivat osmaanisotilaita vuonna 1824 Elafonisin saarelle. Osmanit eivät tienneet, että saarelle pääsee kahlaamalla. Yksi aasi kuitenkin joka kreetalaisten mukana oli lähti palaamaan takaisin saarelle ja paljasti paossa olevat ihmiset osmaaneille. Osmaanit suorittivat verilöylyn jossa kuoli 600 naista ja lasta sekä 40 kreikkalaista sotilasta. Erään tarinan mukaan vain neljä kreikkalaista selvisi tästä hengissä.

Kuvaa Balosin laguunista. Voi taivas että tuo vesi osasi olla ihanaa. 

Auringonlasku Plataniaksen rannalta kuvattuna. Poika rakastui tähän rantaan koska ajoittain siellä oli isojakin aaltoja. Kävin itse kokeilemassa aaltoja myös, sillä seurauksella että meri meinasi niellä minut. Poika nauroi vieressä, että älä mene sinne aivan rannan tuntumassa oleviin pyörteihin, no minnes sitten? Ei ollut leikki kaukana kun bikinien ylöosa otti sopimuksen irti ja housut tämän episodin jälkeen täynnä kiviä. Oli se aika hurja tunne kun merivesi pyörittää eikä pois tahdo päästä. 

To the Beach

Aurinkovarjon alla

Illallisella Plataniaksen yläpuolella rinteessa olevassa ravintolassa. Voi luoja, että Kreetalla osaa olla hyvää ruokaa. 

Tonnikalasalaatti

Tie Elafonisiin on ajoittain karu ja rotkoinen. 

Niin kuumaa, että kissaakin haukotuttaa.

Tein yksikseni eräs aamu (pojan nukkuessa pidempään) reissun lähellä Malemen hotelliamme olevalle saksalaisten haustausmaalle. Piti olla lyhyt matka, todellisuudessa kävelin kaksi kilometriä suuntaansa, mutta ihan hyvää liikuntaa ja maisemia on aina kiva katsella. Hautausmaan lähettyvillä minut vastaanotti aasi. Koitin tehdä lähempää tuttavuutta niin johan alkoi takakavio käymään, en siis sen enempää enää yrittänyt. Takaisin päin tullessa aasi muisti minut ja aloitti kauhean hirnumisen. Kiersin hänet kaukaa. 

Saksalaisten haustausmaa oli vaikuttava kokemus, hautausmaa on todella hyvin hoidettu. Saksalaiset hyökkäsivät toisen maailmansodan aikaan  Kreetalle. Kreetasta taisteltiin kiivaasti sodan aikana. Saksalaisten tappiot olivat 6000 kaatunutta miestä joista 3714 kaatunutta taikka kadonnutta ja 2494 haavoittunutta. 

Mustekaloja.

Kalastajavenneitä Haniassa Venetsialaisen sataman tuntumassa. 

Yksi Hanian ihanista pikku ostoskujista. 

Alkupalana valkosipulivoileipää. Sanoinko jo, että ruoka oli Niin hyvää?

Lisää kuvateksti