Seiling

Saatiin kutsu lähteä lauantaina veneilemään, eikä tarvinnut kahta kertaa asiaa miettiä että lähteekö. Ilma oli kuin morsian ja mikäs siinä oli mennessä. Yövyttiin Kaunissaaressa. En ollut tiennytkään kuinka kurinalaista veneily oikein onkaan. Olen ajatellut, että kunhan tuolla nyt jotenkin seilaillaan ja that´s it, muttei se nyt ihan noinkaan mene. Nyt tiedän mitä tarkoittaa vihreä ja punainen poiju, milloin mennään etelän ja milloin pohjoisen puolelta. En tiennyt että ohitussäännötkin ovat ihan samat kuin moottoritiellä, vasemmalta ohitetaan.

Ja pääsin ihan pikkiriikkisen sisälle siihen millaista on veneilijän elämä Helsingissä. Se on mageeta. Mikäs sen mukavampaa kauniina kesäiltana kuin lipua Kaivarin edustalle kahville taikka skumppalasilliselle, jättää huvipurtensa siihen satamaan, jos vaan tilaa on, ja jäädä pidemmäksin aikaa iltaa istumaan. Ja pidin siitä tosi paljon kun kaikki veneilijät moikkasivat toisilleen, oltiin siinä hetken aikaa vähän niinkuin samaa jengiä :) Nyt taidan ymmärtää, miksi jollakin seilaaminen on elämäntapa, veneilijät ovat huippumukavaa porukkaa, ystävällisiä ja avuliaita.