Perillä

Ihan mieletön tunne aamulla avata huoneistohotellin ikkunaverhot ja katsella mykistyneenä siitä avautuvaa maisemaa. Tuijotin suoraan parvekkeen edessä olevaa isoa palmua "silmästä silmään" ja ihailin. Taaempana oli rivistö pinjapuita ja vielä kauempana siinsi turkoosi meri. Taivas heräili purppuran punaisena. Heräsin aamuun Portugalissa. Me oltiin hitto vie päästy perille! Ajoa kertyi noin 4200 kilometriä neljän päivän aikana kotoa Turun ja Tukholman kautta tänne alas läntisen Euroopan perimmäiseen kolkkaan. Kroppaa kolotti ja ei vielä oikein ollut herännytkään kunnolla. Yritin sisäistää missä me olemme ja mitä tapahtumassa - sitä ei vielä tiedä kukaan, aika näyttää. Minulla on puoli vuotta vain aikaa. Päällimmäisenä tunteena vain suuri onni, hymyilin hiljaa. Tämä kaikki on vihdoinkin totta. 

Olemme käyneet meidän lähirannalla kävelyllä. Oscar on aivan haltioissaan meren aalloista kutsuen niitä pieniksi tsunameiksi. Ihanaa seurata lapsen riemua. Täällä on lämmintä kuin Suomessa keskikesällä. Päivisin tarkenee T-paidassa ja shortseissa, mutta illaksi pitää vetää lämpimämpää päälle. 

Algarvessa on vielä talvisesonki meneillään. Täällä on hyvin hiljaista. Suuria hotellikomplekseja on täysin tyhjillään. Mutta mitä lähemmäs vanhaa kaupunkia menee, sen täydempää kuitenkin on. Ihmisvilinää täällä riittää hiljaisesta sesongista huolimatta. Kävelimme eilen vanhassa kaupungissa ja ihastelin sen voimakkaita värejä ja vanhoja taloja. Haluaisin mennä kuuntelemaan Fadoa, portugalilaista musiikkia portviinilasillisen äärelle, se vielä toteutuu ihan varmasti. 

Meidän ajomatka meni seuraavasti (maissa listattuna yöpymispaikat poikkeuksena Tukholma, josta lähdimme vain suoraan ajamaan):

1. Ruotsi, Tukholma (josta Juutinrauman sillan kautta Tanskan läpi)

2. Saksa, Göttingen

3. Ranska, Besançon

4. Espanja, Castellón de la Plana

5. Portugali, Albufeira

Ruotsissa ja Saksassa on niin helppoa ja miellyttävää ajaa. Etenemään pääsi todella hyvin. Ranskassa oli paljon tietulleja ja melkein sata euroa sai tuosta lystistä maksaa. Espanjassa maisemat muuttuivat karummiksi, alkoi olemaan jo lämmintä. Espanjassa ei ollut tietulleja. Tiet oli mutkaisia, mutta silti pystyi hyvin ajamaan 120 km/h. Ranskassa ja Espanjassa on ollut jo pitempään maanviljelijöitten mielenosoituksia tukkien teitä, mutta me vältyimme näiltä onneksi kokonaan. Päätettiin kuitenkin jättää ajamatta lähempää Pariisia tämän vuoksi aivan varuiksi.