Hyvästi likinäkö

Näen tänään maailman viimeistä kertaa niinkuin olen sen aina nähnyt. Huomenna, jos kaikki menee hyvin, aion laittaa nykyiset silmälasini oikeasti solmuun koko sen kolmenkymmenenseitsemän vuoden edestä joita olen niitä joutunut käyttämään. Teini-iästä lähtien näköni on vain huonontunut prosessin onneksi pysähtyessä parisen vuotta sitten.



Minulla on niin ihme näkö (voimakas likinäkö, hajataitteisuutta ja karsastusta), että lasit ovat olleet lähinnä surkuhupaisia ja ihan törkeän kalliita jos olen jotkut vähänkin sopivammat sattunut löytämään (superohuiden linssien kanssa). Niin monet kerrat olen saanut vääntää silmälasit- ja aurinkolasit-tarjouspaketeista Instrussa kun en linssien muodon takia vain ole sopinut mitenkään kohderyhmään. Jos et voi saada aurinkolaseja omilla voimakkuuksilla, sitten et saa yhtään mitään. Olen ollut varmasti painajainen Instrulle. Olen laittanut tyytytyväisyystakuun piikkiin ihan liikaa laseja. En tosin olisi suostunut ostamaankaan laseja ilman tyytyväisyystakuuta, joten kiitos siitä. Kehyksiä sovittaessa on ihan eri asia, sovittaako niitä miinus yhden voimakkuuden omaava ihminen vai miinus kymmenen omaava. Voin kokemuksen suurella rintaäännellä sanoa, että silmälasit näyttävät täysin erilaisilta voimakkaasti miinustavian linssien kanssa.


Viime kerralla kun uusin silmälasit, ostin sellaisen kahdet yhden hinnalla paketin. Näissäkin saa usein lukea pienellä präntätyt tarjousehdot hyvin tarkkaan. Esimerkiksi toisiin laseihin ei yleensä kuulu ohennetut linssit. Teinkin sitten kypsyyksissäni niin, että tilasin kehykset ja todellakin ne ihan peruslinssit. Lasit saatuani en tiennyt itkeä vai nauraa, linssin paksuus oli kaksi senttiä. En kehdannut näyttää laseja edes miehelleni, niin paljon niitä häpesin. Kehykset oli kylläkin ihan pirun trendikkäät.

Olen tehnyt myös niin, että olen käynyt optikolla näöntarkastuksessa ja sovittamassa kehyksiä sitten eri liikkeissä. Tämän jälkeen olen tilannut tismalleen samat kehykset ohennettuine linsseineen ulkomaalaisesta nettikaupasta joihin päädyin täällä suomessa. Helppoa kuin heinänteko, ja niin paljon edullisempaa.

Olen lapsena uinnin jälkeen istunut silmälasit päässä saunassa sillä seurauksella, että linssit taipuivat kuperiksi. Äidillä ei varmasti ollut hirveän mukavaa kun menin kotiin. Silmälasieni sankoja on suoristettu lukuisat kerrat. Silmälasit eivät vain mitenkään sovi lasten leikkeihin. Mua on haukuttu ja nimitelty lasieni takia. Ja teininä olisin niin halunnut käyttää mageita aurinkolaseja, mutta milläs käytät. Silloin ei ollut vielä piilolinssejä.



Piilolinssejäkin olen käyttänyt kyllästymiseen saakka. Ne eivät vain sovi minulle. Näyttötyöskentelyyn ne eivät sovi ollenkaan. Kuivuutta kuvaavaa ongelmaa avaa se, että minulle tuli oikeaan silmään verenpurkauma piilolinssin poisottamisen yhteydessä, kun se piilolinssi oli kuivunut silmään. Olin aiemmin innokas sählyn pelaaja. Eräässä pelissä sain sählypallon silmääni sillä seurauksella, että toinen piilolinssi halkesi silmääni, enkä löytänyt sitä toista puolikasta kuin vasta aikojen päästä juuttuneena yläluomen sisäpuolelle. Kummasti oli silloin roskan tunne silmässä koko ajan, en vain paikantanut missä se oli.

Joten toivottavasti hyvästi ikihyviksi lasit. En jää kaipaamaan.