Muilla mailla vierahilla

On tässä jonkun verran tullut tätä maailmaa nähtyä ja sen verran onnekkaita ollaan oltu ettei koskaan ole tapahtunut mitään pahaa. Nyt pitää koputtaa puuta. Yksi kerta jolloin hirvitti oli Roomassa :) Oltiin valittu hyvällä hinnalla neljän tähden hotelli hieman kauempaa keskustaa. Ei se hotelli ollut nähnytkään neljää tähteä. En voi kyllä suositella Golden Tulip Bellambrianaa, vaikka Vatikaaniin täältä oli matkaa vain 6 km. Metrolle piti olla kävelymatkaa viiden minuutin verran. Ei päästy kertaakaan eksymättä sinne metroasemalle, itse asiassa yrittäminen lopetettiin parin kerran jälkeen ja siirryttiin liikkumaan suosiolla bussilla joka vei hotellin edestä vähän matkan päässä olevalle isommalle metroasemalle. Ja mies on sentään insinööri ja suunnistanut muun muassa Los Angelesissa.

Juu, oltiin yksi ilta matkaamassa Rooman keskustasta takaisin päin hotellille ja ajateltiin, että osataan me nyt suunnistaa sieltä metroasemalta sinne hotellille herrajesta. Ei osattu :) Harhauduttiin jo ensi metreillä, en muuten tajua miten toi edes oli mahdollista, mutta niin se vaan oli. Siellä me sitten miehen kanssa pimeässä jossakin pikkukujalla kartta kädessä (juu, tuotakaan ei saisi koskaan tehdä, mutta minkäs teet kun olet eksyksissä) ja olin ihan varma että meidät kolkataan hetkenä minä hyvänsä. Ei siellä näkynyt ristin sielua, ja jotenkin se alue vaan vaikutti tosi epäilyttävältä. Ei siinä sitten sen kummempaa kuin etsimään jokin auki oleva ravintola josta joku voi soittaa taksin. Aika noloa kyllä matkata joku kilsa taksissa, mutta ei se taksikaan meinannut löytää...



Toinen kerta jolloin hirvitti oli Santa Claritassa, kaupungissa joka sijaitsee noin viidenkymmenen kilometrin päässä Los Angelesista. Olimme ajaneet koko päivän Vegasista Death Valleyn läpi kohti Los Angelesia. Alkoi kaikilla olemaan hieman veto veks ja päätettiin ottaa yöpymispaikka. Oltiin pysäköimässä autoa Super 8-motellin pihaan kun alkoi tapahtumaan. Meidän kaveri oli peruuttamassa isoa maasturia ahtaaseen parkkiruutuun eikä tahtonut onnistua siinä millään. Siinä kuudennen yrittämän jälkeen mies siirtyi ratin taakse ja alkoi peruuttamaan. Motellin parkkialueelle tuli toinen iso musta maasturi jota koristi Raidersin logot. Tällä taisi olla kiire taikka huono päivä taikka ihan mitä tahansa, mutta oltiin pahasti tämän henkilön edessä. Sellaisen meksikolaisen jengiläisen näköinen jannu istui ratin takana ja suoraan sanottuna puski päälle. Autoilla oli väliä vajaa kymmenen senttiä kun mies peruuttaa rauhassa ja tää vaan tulee ja tulee. Olin tässäkin kohti taas ihan varmana, että kohta tapahtuu. Sen miehen ilme oli tuima, sellainen vihanen lasittunut, ja jos tämän tyypin päällä olisi ollut ajatuskupla siinä varmasti olisi lukenut "get out of my face mutherf*cker". Saatiin oma auto parkkiin ja tää meni hirveellä vauhdilla kaasu pohjassa jonnekin sinne pihan perukoille. Meille tuli aika kiire mennä motellin sisälle eikä sen kummemin jääty ihmettelemään kuka se oli. Se yö oli muuten myös ainut yö kun ei meinannut tulla uni simmuun. Ihan varmuudeksi laitettiin huoneen ulko-ovi kaikkiin lukkoihin kiinni jota siinä ovessa oli ja eteen huoneessa ollut lipasto ja nojatuoli. Vilkas kun on mielikuvitus niin meinattiin että meidät ryöstettäisiin aseen kanssa.

Pahimmat uhkailut olen kuitenkin kokenut ihan täällä rakkaassa kotokapungissani Helsingissä. Olen saanut uhkauksia, että minua vedetään turpaan jos en anna rahaa, olen meinannut saada kaupan kassista päähäni, mustalaiset ovat tutkineet taskuni joskus kun olin teini, kerran joku namusetä olisi halunnut "vähän jutella" keskellä Pihlajamäen kallioita kun olin lapsi.

Ollaan saatu miehen kanssa Hat Yaissa Thaimaassa yöpymispaikaksi piskuinen pahviseinistä kyhätty kopperoinen munalukolla, se "huone" oli kyhäelmä joka oli rakennettu rappukäytävän aulaan. Meitä vähän vedätettiin tuossa majoitusasiassa. Ei "huone" maksanut kuin 300 bathia, ja ei hirveästi harmittanut kun ei jääty katselemaan sen seiniä. Ulkona tuli vettä kuin aisaa. Oltiin missattu päivän ainoa juna, jolla oltaisiin matkattu Kuola Lumpuriin, ei auttanut muu kuin jäädä yöksi Hat Yaihin. Saatiin me onneksi yöpymispaikka sitten läheltä olevasta hostellista.

Niin ja lapsena jäi kerran yksin jumiin taloyhtiömme hissiin, se jos mikä oli pelottavaa.


Kommentit