Kovaa itsekuria

Kärsin kylmästä. Istun kotonakin peiton alla villasukat jalassa ja silti viluttaa. Tämä inhottava lieveilmiö on nyt nostanut päätään Superdieetin osalta. Huomenna lauantaina täyttyy viikko ja mielenkiintoista on kyllä ollut. Eilen teki mieli vaikka mitä, leipää, karkkia, oikeastaan ihan mitä vain mitä voi pureskella mutta en antanut periksi. Söin kiltisti eilen aamulla töissä mukisematta kanalounaan kun olin reippaillut töihin. Kyllä, aamulla. Aina treenin jälkeen tulee syödä ateria, kellonaikaa katsomatta, siten kroppa saa kaikki ne ainekset jota tarvitsee palautumiseen. Kana-aamupala piti nälän poissa tosi hyvin ja lämmitti kehoa sekä mieltä. Lounaalla meni tökkien välipala  - rahkaa ja marjoja. Sulatin marjat mikrossa ja ne sattuivat olemaan siellä vähän liian kauan aikaa - lämpenivät. Mikä ei toisaalta ollut huono juttu. Sain sitten lämpimän lounaan.

Onnistuin löytämään Kampin Life-luontaistuotekaupasta soijalesitiiniraetta. Nyt olen lisännyt sen ja Omega3 rasvahapot jokapäiväiseen ruokavaliooni. Soijalesitiinirae ei maistu millekään, on vain sellaista rakeista, mikä on minulle hyvä. Lisää purtavaa.

Tänä aamuna en voinut vastustaa vaa' alle astumista. Ajattelin, että kävisin vaa' alla vain joka maanantai, mutta tänään oli ihan pakko. Ja kiva yllätys siellä komeili näytöllä. Puoli kiloa lähtenyt ja dieettiä takana 6 päivää. Oikeesti tuli tosi hyvä fiilis. Missään nimessä, ainakaan minun osaltani, tämä ei ole ollut helppoa, mulla on nälkä ihan koko aika. Liikuntaa en ole oikeastaan harrastanut, mitä eilen kävelin 7 kilometrin verran.

Olen lukenut blogeja joissa ihmiset kertoilevat omista superdieeteistä. Sain luettua ehkä jonkun kuuden blogillisen verran kun päätin lopettaa. Kaikissa näissä koreili sellainen fitnessmallin näköinen tosi hoikka ja timmi nainen. Kyllästyin siihen tuskailuun kun pitää laihduttaa ja ollaan olevinaan niin läskejä - anteeksi mistä kohti?