Hollywood, Universal Studios, Venice Beach ect...
Nyt voin jo sanoa, vaikka ei USA:n mantereelta olla vielä poistuttu, että mulla on ikävä Los Angelesiin! Onneksi ymmärrettiin saapua kaupunkiin aikaisemmin ja saatiin olla siellä ihanat kuusi päivää. Los Angelesissa, varsinkin rannan tuntumassa on ihanan viileää, siis viileääviileää. Lämpöä piisaa mutta meri vieressä viilentää oikein mukavasti. Kun käveltiin muun muassa Los Angelesin Old Townissa, siellä oli taas tukalan kuuma. Käytiin old townissa kerran ja se riitti. Nähtiin Losin nurjempaa puolta. Kadulla tuli vastaan toinen toistaan sekavammassa kunnossa olevaa kulkijaa. Käytiin syömässä eräässä ravintolassa sandwichit ja siihen ikkunan taakse tuli nainen kuiluilemaan ikkunasta sisään aivan tuhottomassa sekavuustilassa. Siihen hän kaatui maahan tiputteli perä perää tavaroitaan myöskin. Vieressämme istunut nuori mies meni sanomaan naisen seurassa olleelle miehelle, että pitää nyt herrajumala toista pystyssä. Juu, ei tarvitse old towniin toiste mennä. Ostin sieltä tosin Leviksen farkut, 35 taalalla elikkä vähän yli parillakympillä :)
Hollywood Bouleward on taas jotakin ihan toista. Tähdet kadulla häiritsevät liikkeiden seuraamista ympärillä. Ja sieltä löytyy ihan oikeasti vaikka mitä. Kävin kolme kertaa Victoria´s Secretillä ja kolme kassillista alusvaatteita sieltä ulos kannoin. Kävimme Louis Voittonilla ja pitelemistä oli etten ostanut aurinkolaseja sieltä.. Vitsi mä sanon... Hollywood Boulewardilla voisi viettää vaikka viikon ihastelemassa ja shoppaamassa.
Suht lähellä Hollywoodia on Beverly Hills. Kävimme siellä toisenkin kerran matkakumppaneittemme kanssa. He eivät olleet ehtineet siellä vielä käymään joten esittelimme Rodeo Driven ja toistaan hulppeampia taloja.
Seuraavana päivänä pääsimme lähemmin tutustumaan elokuvanteon saloihin. Menimme käymään Universal Studiolla Hollywoodissa. Voi vitsi! Aloitimme koko päivän kestäneen urakan Studio Tourilla johon saimme jonottaa paahtavassa helteessä reilun tunnin. Linnanmäen jonot ovat pikkujuttu noihin jonoihin. Tykkäsin Studio tourista paljon. Meille esiteltiin eri studioita jotka olivat numeroituja isoja halleja. Joissakin kuvattiin realitysarjoja, joissakin jotakin elokuvaa. Meille esiteltiin asuntovaunuja, joissa leffatähdet saavat lepäillä kesken kuvauksien. Näimme lännenkaupungin kulissit, jossa on kuvattu monia Universalin lännenleffoja. Näimme Psychosta hotellin ja sen talon. Siihen oli järjestetty hauska kohtaus, jossa mies kiikuttaa mummoa auton peräluukkuun ja lähtee tulemaan yht´äkkiä puukon kanssa meitä kohti, onneksi ei nakannut ketään.
Yks kaks olimme King Kongin kulisseissa ja siitä mentiin vaunulla tunneliin jossa oli kolmiulotteinen elokuvateatteri. Ihan kuin olisimme lähteneet tippumaan King Kongin kanssa alas rotkoon ja kaiken maailman viidakon öttiäiset ym. koittivat hyökätä päällemme. Vaikuttava! Siitä etenimme Paluu Tulevaisuuteen-elokuvan kulisseihin, näimme muun muassa kaupungintalon ympäristöineen ja tottakai auton jota elokuvassa käytettiin. Näimme Tom Cruisen leffasta End of the World tehdyn kulissin, jossa maahan tippunut lentokone oli tuhansina palasina maassa, poliisiautoja oli jäänyt alle ja mitä kaikkea. Mutta mielestäni kaikista parasta oli lipua Whisteria Lanelle. Näimme ihan joka ikisen Täydelliset Naiset-sarjassa olleen talon, koko Whisteria Lanen. Se oli ihanaa.
Universal Studioilla kävimme myös Mummy-vuoristoradassa, Terminator 3D-näytöksessä, Jurassic Park vuoristoradassa, House on Horrorsissa, ja päästiin tutustumaan elokuvanteon kulisseihin. Kävimme syömässä välillä Universalin ulkopuolella olevassa saluunassa ja siihen meidän pöydän viereen tuli kaksi soittajaa kitaroidensa kanssa kysymään mitä saisivat meille soittaa, pyysin Stand By Me:tä eikä tarvinnut kovinkaan montaa säettä laulajan vetästä kun meikä vollotti. Tää reissu on koskettanut mua syvästi. Memphisin musiikki teki sen verran vaikutuksen, että menemme ylihuomenna New Yorkissa katsomaan Memphis-musikaalin, Can´t Wait!
Kävimme myös rannalla Venice-beachilla. On magee paikka! Otin pojalle kuvia heimohenkeläisistään, paikallisista BMX-harrastajista sekä skeittaajista Venice Beachin skeittiparkissa. Rantabulevardilla löytyy vaikka minkänäköistä aurinkolasikojua ja teepaitamyymälää, uskomattominta oli kolme - neljä liikettä, joissa tyrkytettiin marihuanaa, lääkesellaista kuulemma. Huh! Vietettiin rannalla muutama tunti ja sieltä ajelemaan Beverly Hillsiin ylös kukkuloille Mulhoulland Driveä pitkin. Siis mä en kestä. Siellä on niin upeita taloja ettei käsitä. Mitä ylemmäs mennään niin sen kalliimpia olivat. Nähtiin mieletön auringonlasku ja palattiin jälleen kerran shoppaamaan Hollywood Boulevardille. American Eagle on mun uusi erittäin hyvä tuttavuus XXi:n lisäksi. Mitä vaatteita ja mikä hinta...!
Viimeisen päivän Los Angelesissa vietimme kuluttaen massiivisessa ruuhkassa. Eino, siltä se tuntui. Matkat Losissa ovat yllättävän pitkiä ja ruuhkat moottoriteillä ovat ihan joka päivää. Tuskastuttavan väsyttävästä ja hitaasta matkanteosta huolimatta on makean näköistä kun viisiskaistainen tie on ihan tukossa. Meidän piti mennä ottamaan viimeisen päivän kunniaksi aurinkoa Santa Monica beachille mutta pilviä kertyi kolmituntisen moottoritieajourakan aikana joten päätimme lähteä vain kävelylle Santa Monica boulewardille. Löytyi puoli tuntia ennen sovittua tapaamisaikaa matkakumppaneittemme kanssa mieletön ostoskatu kävelykatuineen ja siellä päässä oleva ostoskeskus. Ihan hyvä ettei löydetty sitä ihan heti, olisi tullut varmasti kalliiksi. Illalla LAX:n kentälle ja siitä yölennolla Washingtoniin. Taas jälleen kerrain sain muistutuksen siitä kuinka ihanaa on nukkua vaakatasossa tuntikaupalla kuin lentokoneessa ahtaassa penkissä kolmen tunnin verran - ei ihan riitä.
Hollywood Bouleward on taas jotakin ihan toista. Tähdet kadulla häiritsevät liikkeiden seuraamista ympärillä. Ja sieltä löytyy ihan oikeasti vaikka mitä. Kävin kolme kertaa Victoria´s Secretillä ja kolme kassillista alusvaatteita sieltä ulos kannoin. Kävimme Louis Voittonilla ja pitelemistä oli etten ostanut aurinkolaseja sieltä.. Vitsi mä sanon... Hollywood Boulewardilla voisi viettää vaikka viikon ihastelemassa ja shoppaamassa.
Suht lähellä Hollywoodia on Beverly Hills. Kävimme siellä toisenkin kerran matkakumppaneittemme kanssa. He eivät olleet ehtineet siellä vielä käymään joten esittelimme Rodeo Driven ja toistaan hulppeampia taloja.
Osuttiin Beverlyssä mukavasti paikalle kun kaksi moottoripyöräpoliisia kurvasi ohitsemme ja niiden perässä kuvauskalusto. Letkan alussa oli sininen avoauto ja siihen kiinnitettynä puskuriin kamera joka kuvasi etupenkillä istuvia miehiä. Meikä vilkutti aivan hulluna heille kun ajoivat ohitsemme, ja avoautoa ajanut mies vilkutti meille takaisin. Harmi, ettei kukaan meistä tiennyt kuka tuo mies oli. Mutta erittäin hauska tilanne. Illemmalla näytimme kuvaa kuljettajasta ravintolassa tarjoilijalle jossa olimme syömässä. Hän tokaisi hieman kyllästyneenä, että nuo kuvaukset ovat Hollywoodilaisille joka päivää niinkuin se onkin, toisin kuin meille.
Seuraavana päivänä pääsimme lähemmin tutustumaan elokuvanteon saloihin. Menimme käymään Universal Studiolla Hollywoodissa. Voi vitsi! Aloitimme koko päivän kestäneen urakan Studio Tourilla johon saimme jonottaa paahtavassa helteessä reilun tunnin. Linnanmäen jonot ovat pikkujuttu noihin jonoihin. Tykkäsin Studio tourista paljon. Meille esiteltiin eri studioita jotka olivat numeroituja isoja halleja. Joissakin kuvattiin realitysarjoja, joissakin jotakin elokuvaa. Meille esiteltiin asuntovaunuja, joissa leffatähdet saavat lepäillä kesken kuvauksien. Näimme lännenkaupungin kulissit, jossa on kuvattu monia Universalin lännenleffoja. Näimme Psychosta hotellin ja sen talon. Siihen oli järjestetty hauska kohtaus, jossa mies kiikuttaa mummoa auton peräluukkuun ja lähtee tulemaan yht´äkkiä puukon kanssa meitä kohti, onneksi ei nakannut ketään.
Yks kaks olimme King Kongin kulisseissa ja siitä mentiin vaunulla tunneliin jossa oli kolmiulotteinen elokuvateatteri. Ihan kuin olisimme lähteneet tippumaan King Kongin kanssa alas rotkoon ja kaiken maailman viidakon öttiäiset ym. koittivat hyökätä päällemme. Vaikuttava! Siitä etenimme Paluu Tulevaisuuteen-elokuvan kulisseihin, näimme muun muassa kaupungintalon ympäristöineen ja tottakai auton jota elokuvassa käytettiin. Näimme Tom Cruisen leffasta End of the World tehdyn kulissin, jossa maahan tippunut lentokone oli tuhansina palasina maassa, poliisiautoja oli jäänyt alle ja mitä kaikkea. Mutta mielestäni kaikista parasta oli lipua Whisteria Lanelle. Näimme ihan joka ikisen Täydelliset Naiset-sarjassa olleen talon, koko Whisteria Lanen. Se oli ihanaa.
Universal Studioilla kävimme myös Mummy-vuoristoradassa, Terminator 3D-näytöksessä, Jurassic Park vuoristoradassa, House on Horrorsissa, ja päästiin tutustumaan elokuvanteon kulisseihin. Kävimme syömässä välillä Universalin ulkopuolella olevassa saluunassa ja siihen meidän pöydän viereen tuli kaksi soittajaa kitaroidensa kanssa kysymään mitä saisivat meille soittaa, pyysin Stand By Me:tä eikä tarvinnut kovinkaan montaa säettä laulajan vetästä kun meikä vollotti. Tää reissu on koskettanut mua syvästi. Memphisin musiikki teki sen verran vaikutuksen, että menemme ylihuomenna New Yorkissa katsomaan Memphis-musikaalin, Can´t Wait!
Kävimme myös rannalla Venice-beachilla. On magee paikka! Otin pojalle kuvia heimohenkeläisistään, paikallisista BMX-harrastajista sekä skeittaajista Venice Beachin skeittiparkissa. Rantabulevardilla löytyy vaikka minkänäköistä aurinkolasikojua ja teepaitamyymälää, uskomattominta oli kolme - neljä liikettä, joissa tyrkytettiin marihuanaa, lääkesellaista kuulemma. Huh! Vietettiin rannalla muutama tunti ja sieltä ajelemaan Beverly Hillsiin ylös kukkuloille Mulhoulland Driveä pitkin. Siis mä en kestä. Siellä on niin upeita taloja ettei käsitä. Mitä ylemmäs mennään niin sen kalliimpia olivat. Nähtiin mieletön auringonlasku ja palattiin jälleen kerran shoppaamaan Hollywood Boulevardille. American Eagle on mun uusi erittäin hyvä tuttavuus XXi:n lisäksi. Mitä vaatteita ja mikä hinta...!
Viimeisen päivän Los Angelesissa vietimme kuluttaen massiivisessa ruuhkassa. Eino, siltä se tuntui. Matkat Losissa ovat yllättävän pitkiä ja ruuhkat moottoriteillä ovat ihan joka päivää. Tuskastuttavan väsyttävästä ja hitaasta matkanteosta huolimatta on makean näköistä kun viisiskaistainen tie on ihan tukossa. Meidän piti mennä ottamaan viimeisen päivän kunniaksi aurinkoa Santa Monica beachille mutta pilviä kertyi kolmituntisen moottoritieajourakan aikana joten päätimme lähteä vain kävelylle Santa Monica boulewardille. Löytyi puoli tuntia ennen sovittua tapaamisaikaa matkakumppaneittemme kanssa mieletön ostoskatu kävelykatuineen ja siellä päässä oleva ostoskeskus. Ihan hyvä ettei löydetty sitä ihan heti, olisi tullut varmasti kalliiksi. Illalla LAX:n kentälle ja siitä yölennolla Washingtoniin. Taas jälleen kerrain sain muistutuksen siitä kuinka ihanaa on nukkua vaakatasossa tuntikaupalla kuin lentokoneessa ahtaassa penkissä kolmen tunnin verran - ei ihan riitä.
Kommentit
Lähetä kommentti