Blind Channel

"Finland, Finland, Finland!" raikui kovaa Ahoyn areenalla Rotterdamissa kun euroviisujen semifinaalin ääntenlaskennassa annettiin viimeistä ääntä. Se oli hetki, joka ei tule unohtumaan Suomalaisessa euroviisuhistoriassa. Meinasi itsellänikin jo usko loppua, mutta onneksi meidät palkittiin näin mahtavasti. Hienoa! Ennenkokematonta! 

Voisin tässä alla listata muutaman suosikkini kautta oman euroviisuhistorian. Rakastan tätä Liettuan Ieva Zasimauskaitén When We’re Old kappaletta ja koko esitystä. Itku pääsi taas jälleen kerran lopussa. Olen myös erityisesti tykännyt Alankomaiden The Common Linnet´sin Calm After the Stormista, tämän parempaa ei ole tullut vastaan. Pidän myös paljon Azerbaijanin Ell & Nickin kappaleesta Running Scared ja Slovenian Zala Kraljn & Gasper Santlin kappaleesta Sebi. Salvador Sobralin Amar Pelos Dois on ihan mieletön. Oli hienoa päästä Salvadorin keikalle kesällä 2019. Alankomaiden Duncan Laurencen Arcade on myös hyvä. Norjan Nocturnen Secret Carden on pysäyttävän kaunis, tämä on jäänyt mieleen koska esikoispoikani syntyi tuona vuonna 1995. Bulgarian Kristian Kostovin Beautiful Mess on edelleenkin Spotifyn soittolistallani. Dami Imin Sound Of Silence on vaan kertakaikkiaan niin mahtava ettei mitään rajaa. Muistan vuoden 2011 pettymyksen kun Paradise Oscar pääsi vain sijalle 21. kaikesta 25:stä kappaleellaan Da Da Dam. Kuka voi väittää ettei tuo laulu ole kaunis? Samoin Norma Johnin Blackbird ei yltänyt finaaliin ollenkaan, melkein itkin. 

Euroviisut ovat kuuluneet elämääni vahvasti aivan lapsesta saakka. Pääsin seuraamaan Suomessa järjestettyjä karsintoja Hartwall Areenalla vuonna 2007, se oli hieno kokemus. Pidän todella paljon kaikesta siitä yhteisöllisyydestä. 

Suosikkejani tänä vuonna ovat Suomen lisäksi Islanti, Norja, Ranska, Liettua, Azerbaijan, ja Sveitsi (alphabetical order). Nyt on hienoa odottaa lauantain finaalia.

Kuvat: Dami in ja The Common Linnetin instagramit. 

Tässä aikaisempi kirjoitukseni euroviisujen huumasta ja Salvador Sobralista. 

* * *

Olipahan jännitysnäytelmä. Kiljuin ääneen kun Suomi sijoittui ääntenlaskennassa hetkeksi aikaa ykköseksi. Uskomatonta. Italian voitto tuli yllätyksenä. Mietinkin, että musiikillisesti Italia oli Suomelle pahin uhka, molemmat kun soittivat ainoina tällaista raskaampaa heviä. Mutta ihan kaikista eniten olisin voiton suonut Ranskalle. Esitys oli täydellinen Voilà!