Yhdeksänkuinen

Mistä sinä kultaseni, poikani pieni tähän maailmaan tupsahdit? Miten sinä, rakas palleroiseni meidät valitsit? 
Mistä tiesit, että juuri sinä, ihana ettäläinen täydennät elämämme mitä se oli kaikista eniten vailla. 

Olet ihmeellinen, olet täydellinen. Olet hupsu, haavoittuvainen. Olet viaton ja puhdas, erityinen. 

Kun katsot silmiini, tuntuu, että katseesi porautuu takaraivooni saakka. Kun naurat, on se aidompaa kuin mikään muu. Pienet kätesi tutkivat kyltymättä, ja antaa niiden tutkia, elämä on ihmeellisyyksiä täynnä. 

Olet arvoituksellinen, olet varovainen. Olet hauska, ymmärtäväinen. Olet kaunis ja tyytyväinen, onnellinen. 

Olet niin rakas, tiedätkö sen? - Äiti


Nyt on kulunut yhtä paljon aikaa siitä kun olen kantanut sinua vatsassani ja olet ollut olemassa. Tämä aika sinun kanssasi on ollut hyvin rakkaudentäyteistä, tunteita täynnä, ja myös jatkuvaa huolta mitä tiesin odottaa, mutta minkä olin unohtanut mikä mittasuhde sillä onkaan. Huolta siitä, onhan sinulla kaikki hyvin. Olin yksi päivä jo aivan varma, että minulla on harmaita hiuksia, mutta se olikin tulos hopeashampoon käytöstä. Se shampoo siis toimii. 



Kaipaan kieltämättä keskeytyksettömiä unia, ylipäätänsä sitä että saisin tehdä edes yhden asian alusta loppuun sen keskytymättä kertaakaan. Heräilet yössä useita kertoja siksi kun käännyt vatsallesi etkä osaa pieni kääntyä takaisin. Pääsi kolisee pinnoihin ja äitiä tulee ikävä. Olet löytänyt korvasi, ja me luulimme, että sinulla on korvatulehdus. Sinusta on vain kivaa työntää etusormi korvaan ja ihmetellä miltä se tuntuu. Kävit elämäsi ensimmäisen kerran HopLopissa toissapäivänä ja hymyilit tauotta melkein koko ajan. Huomioin sen, että kun sinulla on oikein kivaa, pärisyttelet huuliasi innokkaasti vaikka kuinka ja kauan. 



Ja sinulla on ihka oikea kaveri. Ja miten ihana kaveri hän onkaan. Kolmisen viikkoa vanhempi Stella-tyttönen tykkää kiipeillä ylitsesi, ja leikkiä aina tismalleen sillä samalla lelulla mikä sinulla on. Tosin, se menee tismalleen samoin myös toisin päin. Ja me äidit ihmettelemme missä kohti voi alkaa kieltämään, ettei siis toisen kädestä saa sitä lelua ottaa. Tosin vielä tähän mennessä lelun katoaminen ei ole aiheuttanut sen suurempaa mielipahaa vaan sitä on siirrytty innokkaasti tutkimaan toista lelua siinä vieressä. Olet kova poika halaamaan ja esimerkiksi Stellallekin tarjoat päätäsi syliin. Stella-pieni ei vielä oikein tosin ymmärrä mitä sinä ajat asialla takaa. 



Lähdit ihan ykskaks ryömimään kesäkuussa viikolla 23, vaikka tämä äiti oli jo ihan varma, ettet lähde eteenpäin varmasti ollenkaan. Mutta niin sinä vain lähdit. Pulleat nilkkasi työntävät vauhtia varsinkin tiskikoneen alustaa tutkimaan, ja kun näet töpselin seinän pistorasiassa kiinni, saa vauhti ihan uskomattomat ulottuvuudet. Ja kun minä torun tutkiessasi pistorasiaa, sinä vain hymyilet takaisin kuin naantalin aurinko. 

Välillä ei meinaa ruoka maistua ollenkaan kun olisi niin kivaa vain leikkiä. Silloin peliin yleensä hyppää mukaan isä. Sinusta on aivan ratkiriemukkaan hauskaa seurata kun isi leikkii aropupua. Kun isi hyppää oven takaa esiin piilosta, naurat aivan katketaksesi. 



Olet oppinut istumaan kaupan kärryssä ihan itse. Tosin mutkissa istuminen on hieman haastavaa. Et osaa ottaa vielä käsilläsi vastaan, tahdot muksahdella, ja se voi joskus tehdä vähän kipeää. Tähän äiti keksi oivan ratkaisun. Vessapaperi ei tässä taloudessa ole päässyt loppumaan, koska kaupan kärryihin, sinun molemmille puolillesi on hyvä laittaa tueksi juurikin säkit vessapaperia. Samalla sinulla on siinä vähän rapisteltavaa. 

Olemme (ehkä) voittaneet ja jättäneet taakse pahimmat vierastamiset. Tilalle on tullut valloittava hymy ja nauru, tutkimisen halu on niin vahva, ettei vierastamiselle kertakaikkiaan anneta sijaa. 

Olemme kävelleet kauniina kesäiltana kummitätiesi kanssa Helsingin Rodopuistossa ihmetellen ja ihastellen mitä kauneimpia alppiruusuja joita oli aivan valtavasti. 



Kävimme juhannusta viettämässä Milanossa, josta kirjoitinkin aiemmin. Sinusta oli ehkä kaikista kivointa leikkiä ja touhuta isän ja äidin ylileveässä sängyssä, kujeilla sinulle hymyileville ihmisille, ja leikkiä ferrariautolla - opit matkimaan auton ääntä, nää nää. Näit merkittävän teoksen Pyhä ehtoollinen, josta sinulla ei varmasti tule olemaan mitään muistikuvaa. Olin vain kuitenkin niin hyvilläni kun jaksoit päiväuniaikaan valvoa juuri sen viisitoistaminuuttisen verran jonka teosta saa ihastella. 

Rakas pieni poikamme. Ei ole enää pitkä aika kokonaisen vuoden ikään. Ei ole kauaa aikaa kun äiti palaa takaisin töihin. Ei mene kauaa kun kävelet ja juokset. Aivan kohta sinulla on hampaat. Ja juuri olit aivan pieni vauva, mihin se vauva katosi? On ollut ihanaa seurata kasvuasi, miten pienillä käsilläsi koskettelet tavaroita, ihmettelet asioita, ja vain olet sinä.