Läheks leikkii mun kaa?

Keskiviikkona 3.9. ilmestyneessä Helsingin Sanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin lasten leikeistä Pihlajamäessä ennen ja nyt. Olin mukana kertoilemassa juttuja. Olen asunut melkein koko lapsuuteni Pihlajamäessä. Muutettiin Pukinmäestä Liusketielle ollessani viisi vuotias. Asustelinkin sitten hoodeilla kahdeksantoistavuotiaaksi asti, joten sinä aikana Pihlis tuli aika tutuksi.

Sitkutin, kirppu, ennustaja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä

 
Mun pihaleikit lapsena koostuivat pääosin keinupersiksestä, kympistä, kirkonrotasta ja pullonpyörityksestä. Joskus kyläiltiin jonkun kaverin luona, mutta enimmäkseen oltiin pihalla ja siellä yleensä oli aina kaikki pihan lapset. Kesäisin päivät vietettiin Pihlajiston leikkipuistossa leikkien kotileikkiä. Leikkipuiston varastosta haettiin kärryt jotka kärrättiin vaahteran alle nurmikolle ja kun kärryt avattiin aukeni sieltä joka tytön unelmakeittiö peltikattiloineen ja astioineen. Siellä meni tovi jos toinen leikkien kotia tehden hiekkavelliä ja ruohosta ruokaa. Kärryt piti aina palauttaa takaisin varastoon tiptop kunnossa ja seuraavan päivänä taas uudestaan.

Pihlajiston leikkipuistossa tuli vietettyä monta kesää. Siellä ruokailtiin joka päivä puoliltapäivin keittolounasta. Ensin joku lapsista pääsi pyörittämään soppakauhaa jolla arvottiin jonon aloituskohta. Ei paljoa äidin tarvinnut ajatella lastenvahti-asioita koska mummi asui Pihlajistossa joka katsoi meitä sillä silmällä. Usein koulun päätyttyä ala-asteella meninkin mummin luo syömään välipalaa, ranskanleipää voilla ja meetwurstilla punaisen maidon kanssa. Usein sain hakea trip-mehua kaupasta, jonka yksi kohokohta oli löytää se pillin reikä. Se oli aina niin vaikea löytää siitä kolmion muotoisesta tetrasta. Samoin trippi piti imeä joka nurkasta tyhjäksi, sinne ei saanut jäädä pisaraakaan. Aina sitä mehua jäi johonkin kulmaan. Ulkona ollessa, piti purkki puhaltaa lopuksi täyteen ilmaa ja tottakai pamauttaa puhki. 

Pihlajamäessä ei tarvinnut pelätä että joku uhkailee taikka pelottelee. Siellä sai kulkea huoletta. Muistan eräänkin kerran jolloin lähdimme juurikin Pihlajiston leikkipuistoon kotoota uimaan pelkät uimapuvut päällä, ei jostain syystä käynyt pienessä mielessäkään, että vaatteita olisi ehkä hyvä olla mukana. Talvisin oltiin ulkona niin kauan ettei varpaissa ollut enää tuntoa, ja jos satuin mummille menemään, niin hän laittoi sukat lämpenemään (tai kuivumaan ja lämpenemään) kaasuhellan uunin ovelle. Uunin ovi siis vain auki ja sukat siihen kuivumaan, oli tehokasta. Palovaarasta viis.
 
Leikittiin tänään Pihliksen Maasälvän leikkipuistossa osan alueen nykyisten lasten kanssa. Mielettömästi tulvi muistoja mieleen, ja kuinka ihanaa oli katsella lasten leikkimistä ja osallistua siihen. Olin läkähtyä kun Talonmiestä leikkiessämme juoksin talonmiehenä leikkipuiston taloa ympäri ja laitoin liikkuvia pelitovereita vankilaan. 

Keinupersistä pelatessamme joutui eräs Pihlajamäessä vuodesta 1962 vuoteen 1980 asunut vanhempi naishenkilö keinun taakse takamieheksi. Ei mennyt kauaa kun tämä nainen sai uuden nimen "takamummo", se tuli lapsilta kuin yhteisestä suusta. Muutettiinkohan me nyt pysyvästi jotakin oleellista Pihlajamäkeläisten lasten leikkihistoriassa, uups. 





Talonmies
Valitan leikkijöistä talonmies joka kääntyy laskemaan seinään päin sovitun luvun. Sillä aikaa leikkijät lähtevät kiertämään taloa. Kun talonmies on päässyt laskutoimituksen loppuun lähtee hän kiertämään taloa vastakkaiseen suuntaa. Talonmiehen tulee olla viekas ja yrittää yllättää vastaantulevat leikkijät liikkumassa. Kohdatessa leikkijän tulee siis pysyä paikoillaan ja talonmies ohittaa pelaajaan. Ohituksen jälkeen leikkijä saa lähteä etenään taloa ympäri. Jos talonmies tapaa leikkijän joka liikkuu, huutaa hän äkkiä tämän nimeä ja passittaa vankilaan. Vankilassa olevan leikkijän voi taputuksella pelastaa ohi kulkeva leikkikaveri, jota talonmies ei siis ole vielä yllättänyt. Leikki loppuu siihen kun talonmies saa kaikki leikkijät passitettua vankilaan. 

Kymppi (seinäpallo)
Porukalla pelattaessa heittovaiheet suoritetaan vuorotellen ja virheen tehnyt putoaa tai joutuu aloittamaan alusta, riippuen sovituista säännöistä. Haluttaessa voi käyttää kolmella virheellä kuolema -laskentaa, eli siis kun olet tehnyt kolme virhettä tiput pois pelistä.
1. Palloa heitetään kerran seinään, annetaan pompata seinästä maahan ja otetaan koppi. Temppu tehdään kymmenen kertaa heittovuoron aikana.
2. Pallo heitetään kerran seinään, lennon aikana taputetaan käsiä kerran ja maasta pomppaamisen jälkeen otetaan koppi. Vaihe tehdään 9 kertaa.
3. Pallo heitetään seinään kerran ja samalla taputetaan kaksi kertaa, sitten otetaan pompun jälkeen koppi. Tämä suoritetaan kahdeksan kertaa.
4. Pallo heitetään seinään jalan alta ja otetaan pompun jälkeen kiinni. Vaihe tehdään seitsemän kertaa.
5. Pallo heitetään seinään oikeakätiset vasemmalla ja vasenkätiset oikealla kädellä ja pompun jälkeen pallo otetaan heittäneellä kädellä kiinni. Vaihe tehdään kuusi kertaa.
6. Palloa heitetään seinään ja otetaan ilmasta kiinni. Vaihe toistetaan viisi kertaa.
7. Pallo heitetään seinään, taputetaan kerran ja otetaan kiinni. Toistetaan neljä kertaa.
8. Pallo heitetään seinään, taputetaan kahdesti ja otetaan kiinni. Toistetaan kolme kertaa.
9. Pallo heitetään seinään, samalla pyörähdetään ympäri ja otetaan koppi pompun jälkeen. Temppu tehdään kaksi kertaa.
10. Pallo heitetään seinään, samalla pyörähdetään ympäri, taputetaan kerran ja otetaan koppi.
 
Peili
Maahan vedetään pitkä viiva noin 20 askeleen päähän seinästä. Yksi pelaajista valitaan ”peiliksi”. Peili asettuu seinän viereen ja loput pelaajat viivan taakse. Peili kääntyy selkä selin muihin pelaajiin. Silloin kun peili on kääntyneenä seinään päin, eikä näe muita pelaajia, saavat he liikkua kohti seinää. Aina kun peili kääntyy pelaajia kohti, pitää pysähtyä mahdollisimman nopeasti. Jos peili näkee jonkun liikkuvan, huutaa hän tämän pelaajan nimen. Nähdyksi tulleen pitää palata takaisin lähtöviivalle ja aloittaa alusta. Pelin voittaa se, joka pääsee peilin huomaamatta ensimmäisenä koskemaan seinää. Voittaja saa toimia seuraavan kierroksen peilinä. 

Kommentit