Lupaa luvan perään

Voi luoja, että on hankalaksi mennyt yksi moottoripyöräkortin hankinta. Iloisin mielin reilu vuosi sitten  päätimme yllättää kuopukseni antamalla hänelle 17v. syntymäpäivälahjaksi moottoripyöräkortin, sillä tavalla, että mieheni opettaisi poikaa niinkuin on opettanut omankin kuopuksensa, elikkä opetusluvalla. Mieheni on opettanut kaksi vanhempaa lastaan ajamaan autokortin, että kokemuksen puutteesta ei voi tässä tapauksessa puhua koska sitä on. Silti, melkein ihan kaikki on mennyt pieleen.

Tai no ei ihan kaikki, poika suoritti keväällä teoriakokeen kertaheitolla. Olin mukana Ajovarman toimistossa kun poika meni koettaan suorittamaan. Meinasi sydän tulla rinnasta kun poika tuli ulos  "koekopista" vajaan minuutin kuluttua. Rauhoituin kun kuulin pojan pyytävän virkailijaa vaihtamaan testikielen suomeksi, että englanniksi oli aika hankalaa kuulemma kirjallista tehdä :) Huh! Eikun poika uudelleen koppiin ja homma oli siinä. Kolme vastausta viidestäkymmenestä väärin.

Pojalle siis haettiin elokuun lopussa 2012 ajokorttilupa, että moottoripyöräkortin voi suorittaa. Miehellä itsellään oli voimassa oleva opetuslupa jo entuudestaan jonka voimin hän sai poikaa opettaa. Yhdessä tuumin päätettiin, että odotetaan nyt ihan rauhassa kevääseen, koska syksy oli jo pitkällä eikä kannattanut lähteä ajamista harjoittelemaan, taidot saattaisivat vain unohtua talven aikana. Keväällä 2013 aika nopsaan lumien sulattua poika sitten alkoi lukemaan teoriakokeeseen, jonka jälkeen hän sai luvan alkaa harjoittelemaan moottoripyörän käsittelyä ja siitä käsittelykokeeseen Tattarisuolle. Käsittelykoe meni toisella yrittämällä läpi. Pojalla oli ensimmäisessä kokeessa käännöksessä osunut jalka maahan. Toisella kerralla kaikki meni hienosti läpi, tosin koe saatiin mennä suorittamaan keskellä päivää Lohjalle saakka koska aikoja ei lähempää Helsinkiä saatu.

Oltiin varmoja, että poika ehtii inssiin kesään mennessä mutta niin ei sitten käynyt. Poika mursi kätensä pyöräilyharrastuksensa parissa toukokuussa ja ajoharjoittelu tyssäsi sitten hetkeksi siihen. Käden parannuttua uudelleen moottoripyörän selkään kunnes koitti pojalla kesätyöt ja siihen päälle harrastuksensa, joten aikaa harjoitteluun ei liiemmälti jäänyt. Siinä sitten kävi niin, että miehen opetuslupa meni umpeen. Sitä ei kannattanut uuden lakiuudistuksen myötä uusia koska mies olisi joutunut itse koulun penkille ja kustannuksien takia päätettiin ottaa pojalle harjoittelulupa itsenäiseen opetteluun moottoripyörällä. Poikahan oli jo saanut melkein riittävät tunnit opetusta miehen opetusluvan turvin ja osasi kyllä kaikki säännöt ja perusteet.

Kun elämässä on paljon muutakin kuin pelkkä moottoripyörällä ajon opettelu, aikaa myös kului. Aikaa kului myöskin aikojen saamiseen inssiin. Ensimmäisellä kerralla inssi tyssäsi siihen kun pojalla ei ollut ajohousuja mukanaan. Ei ollut mitään asiaa ilman niitä kokeeseen. Toisella kerralla aikaa piti siirtää kun  mies lähti äkkilomalle poikansa kanssa kerran halvan matkan extempore sai. Ja kolmannella yrittämällä aika saatiin ja sitä odotettiin innolla. Inssiaamu koitti, ja taivas suolsi vettä kuin esterin "sieltä". Tää kuvastaa hyvin tätä meidän perheen onnea asioissa kuin asioissa. No, miehet lähti varusteineen päivineen matkaan kohti Espoon Barona-Areenaa. Ei mennyt kauaa kun kännykkäni soi ja siellä luurin päässä vaihteeksi Ajovarman virkailija. Kertoi, ettei pojallani ollut mitään asiaa inssiin, koska hänen ajokorttilupansa oli vanhentunut. Olin hetken aikaa että tää ei voi olla totta. Mies oli selvittämällä selvittänyt harjoittelulupa-asiaa kaikkine mutkineen ja luullut että kaikki oli sillä selvä. Eipä ollut. Ajokorttiluvan tulee olla voimassa, muuten ei voi mitään suorittaa. Oli tosi lähellä ettei puhelin lingonnut seinään puhelun päätyttyä. Olin Niin vihainen. Paperia paperin perään, selvittämistä selvityksen perään. Ei siinä oikeesti pysy millään perillä kun toinen sanoo noin ja toinen näin.

Laitoin miehelle viestiä soitosta. Hänelle ei voinut soittaa, koska heillä oli poikani kanssa puhelinlinjat varattuna, mies ohjasi poikaa liikenteessä. Laitoin miehelle vain, että ihan turhaan menette, että tulkaa pois sieltä. Itse lähdin siitä tupertuneena matkaamaan töihin ja bussissa ollessani mies sitten soittikin minulle. En siinä kohti pystynyt puhumaan koska itketti niin kauheasti. Jos suoraan sanottuna vitutuksella on olemassa jokin mittari, mulla olisi silloin mennyt rajat rikki iisisti. Harmitti pojan puolesta todella paljon, toinen oli enemmän kuin valmis ja odottanut päivää kuin kuuta nousevaa.

No eikun sitten uusimaan ajokorttilupahakemusta. Senkään uusiminen ei mennyt muitta mutkitta vaikka se lopulta onneksi Luojan kiitos saatiinkin. Ajokortilupaa varten tulee olla lääkärin todistus, onneksi nuorison terveystodistus on voimassa viisi vuotta, joten se helpotti meitä paljon. Passikuvat piti uusia. Poliisi ei kuulemma säilytä tiedostoissaan yli vuotta vanhempia kuvia jos aiemmin ei ole myönnetty ajokorttilupaa. Wrong! Aika hyvin ja nopsaan poikani kuvat sieltä koneelta löytyivät. Jos tuokin lukisi selvästi poliisin ohjeissa heidän nettisivuillaan oltaisiin vältytty vaivalta. Verkkokauppa.comista saa passikuvat eurolla, muttei perjantaisin eikä muinakaan arkipäivinä klo 16 jälkeen. Arvatkaa siis, kävikö poika kerran turhaan eräänä perjantaina verkkokaupassa. Olisi hyvä ottaa asioista etukäteen kyllä selvää, mutta kun aina ei vain kertakaikkiaan ehdi.

Niin, olisihan poika voinut käydä otattamassa ihan normaalit passikuvat jossakin valokuvaliikkeessä, mutta jos jossain pystyy säästämään niin hyvähän se on. Olemme inssin suorittamisesta maksaneet jo kolme kertaa 29,50 euroa. Ensimmäinen ajokorttihakemus maksoi 60 euroa, tämä uusi 51 euroa. Siihen päälle teoriakoemaksu, kaikki nuo turhat inssimaksut, varusteet, bensat, öljyt ja aika. Onneksi moottoripyörä on miehellä omasta takaa, ja uskokaa pois - tää on vielä halpa tapa suorittaa kortti.

Lupavirkailija Pasilan poliissa onnistui myös säikyttämään aika hyvin ensimmäisen kerran siellä käydessämme. Hän oli luullut minun puhuvan koko aika opetusluvasta vaikka olin mielestäni puhunut selvästi harjoitusluvalla harjoittelusta. Tämän väärinkäsityksen johdosta virkailija vaati saada käsiinsä lääkärintodistuksen jonka poika sai murtuneen kätensä takia, että vain sen turvin voitaiisiin ajokortilupaa jatkaa. Ajattelin, että ei tää voi olla totta! Poistuimme Pasilan poliisista hakemuksinemme kaikkinemme miettien mitä ihmettä sitä oikein tekee. Eikun soittamaan pojan yläasteen koulusihteerit ja opettajat läpi. Kenelläkään ei mitään tietoa missä pojan sairauslomatodistus on. Sitten soittamaan Marian sairaalan arkistoon josta ohjeistettiin soittamaan sairaalan päivystykseen, jossa sillon pojan kanssa kesän kynnyksellä kävimme. Jackpot! Sain jäljennöksen todistuksesta ja eikun uudelleen Pasilan poliisiin.

Pasilan poliisin lupapalveluihin pääsee muutenkin kuin ajan varaamalla netistä taikka soittamalla. Tästäkään en tiennyt. Siellä on ihan vuoronumerosysteemi, jota tasan tulen jatkossa käyttämään. Ei siis turhautumista nettiajanvarauksessa, koska siellä ajat on kortilla jos on kiire. Pääsimme toisen lupavirkailijan juttusille, joka ihan heti ymmärsi mistä oli kyse ja pahoitteli kovasti kollegansa väärinkäsitystä. Eikun 51 euroa tiskiin ja ajokorttilupa oli pojalla heti seuraavana päivänä. Tänään hänelle varattiin inssiaika, se on ensi viikon keskiviikkona. Minä ristin joka ikisen mahdollisen paikan minkä ristiin vaan saa, että poika saa hyväksytyn. Koska ensi keskiviikko on 23. päivä ja pojan harjoittelulupa umpeutuu 29. päivä. Jos ei onnista niin autokouluun suorittamaan moottoripyöräkortti.

Tässä odotellaan myöskin vuodenvaihdetta ja uutta lakiuudistusta ajo-opetuksen hintojen suhteen. Mies aikoo opettaa nämä jäljellä olevat lapsukaiset ajamaan myöskin autoa, ihan itse.





Kommentit