Elämyskokemus

Voitteko kuvitella, minä kävin eilen teatterissa. Katsastettiin työkavereitten kanssa Täällä Pohjantähden alla 2011, ja voi kun mä pidin esityksestä. Jos itse romaani on kansalleen kuin raamattu, erilaiset tulkinnat siitä ovat väistämättömiä. Tämä eilen nähty soveltava tragikoominen draamatulkinta ja näytöksessä käytetty devising-tekniikka toi kertakaikkisen ihanan elämyksen. Työkaverikin huokaisi esityksen alussa ääneen Wow!

Kohtaukset esityksessä olivat hulvattomia. Kilpikonnaksi nimetty kakskytvuotta alalla toiminut opettaja nauratti toppuutellessaan ylä-asteikäistä nykypäivän Aleksia, joka asuu uusperheessä ja joutuu sitä mukaa kestämään yhtä helvettiä. Siinä opettaja vannotti poikaa, että onhan tämä menossa tänään äidilleen. Aleksi vannotti ja siinä samalla väänsi opettajansa silmälasit solmuun. Koulun tytöt virkkasivat patalappuja ja koulun pojat pelasivat tietokoneilla, hieman tarkennettuna patalapussa oli kaunis kuva naisen elimestä ja pojat katselivat treesome-pornoa. Porukka ulvoi.

Vähäsen aikaa sitten julkisuudessa kohutusta kalapuikko-espisodista oli myös hieno kohtaus esityksessä. Vapisevin käsin hieman vajaa Palmian ruokapalvelun työntekijä onnistui tiputtamaan kalapuikot tarjottimelta lattialle. Tässä kohti esityksen ohjaaja (Kristo Salminen) tokaisi, että eikö ne pitäisi heittää pois johon työntekijä, ei herrajesta, puikothan loppuu kesken, ei meillä ole varaa "minä korjaan ne takaisin, ethän kerro kellekään" ja yleisö nauroi.

Katariina Kaitue esitti mielettömän hyvin nykypäivän Almaa, Akselin äitiä. Tämä otti mieheltään Jussilta (Petri Liski) kunnolla turpaan tälle tulleiden talonrakennuspaineiden takia. Ei maittanut yhteiselo enää tämän jälkeen. Hyvin oli tuotu esille kuinka kallista tämä rakentaminen tänä päivänä on, ja mihin tavallisilla Suomen kansalaisilla on varaa. Jussi rakensi rintamamiestaloa hiljakseen työn ohella kun naapurinsa rakensi vauhdilla komean betonielementtitalon. Kerkesivät tulla siihen kuittailemaan ja pyytämään tupareihin. Siinä samalla Jussi sanaakaan sanomatta ehti antaa tontiltaan tilaa naapurin nelivetoiselle maasturillekin.

Hulvattomin kohtaus mielestäni oli kohtaus liikenteessä. Liikennevaloihin pysähtyi rinnakkain linja-auto täynnä naisia ja auto täynnä miehiä. Siinä koputeltiin ikkunaan ja pyydettiin surraamaan ikkunaa auki. Naiset tuohduksissaan huusivat miehille, että kehtaavatkin ajaa keskustassa autolla johon yksi miehistä "On mulla jumalauta oikeus edes kolme kertaa vuodessa tulla autolla Helsinkiin jos tienaan 500 000 euroa vuodessa ja maksa siitä puolet veroa, paljonko sinä tuot tänne verorahoja?" ja sitä rataa... Suosittelen erittäin läpimästi.